Koiranpennullamme todettiin kasvuhäiriö, suuri suru meidän perheessä

Itkin varmaan 3 tuntia sinä päivänä, kun sain kuulla ihan puskista, että meidän maailman iloisimmalla ja reippaalla Namulla on osteokondroosi (OCD), eli luutumishäiriö molemmissa olkanivelissä.

Namu oli tasan 6kk, kun tämä todettiin pari viikkoa sitten. Namu oli juossut koirapuistossa penkkiä päin (perus sähläävä panssarivaunu), päästänyt kamalan inahduksen ja ontunut jalkaa on-off seuraavan viikon. Jalkaa tunnusteltiin, väännettiin ja painettiin – mikään ei aiheuttanut kipua. Pidettiin rauhallinen lepoviikko, sillä ajateltiin että on ohimenevää. Ontuminen väheni joka päivä. Viikko tämän jälkeen tapasimme metsälenkillä naapurin ihanan saman ikäisen pennun ja nää sitten telmi yhdessä aikansa. Ei mennyt kun 10 min ja Namun ontuminen oli pahempi kuin aiemmin. Soitin heti Lasselle, joka tuli hakemaan meidät autolla. Varasin samalle päivälle ajan eläinlääkäriin.

Mentiin vastaanotolle ihan hyvillä mielin, että varmaan joku revähdys tai vastaava.

/srv/www/fitfashion wordpress/releases/20150429070043/app/wp content/uploads/sites/30/2015/05/Unnamed 8

Järkytyin, kun eläinlääkäri väänteli jalkoja ja ihan ääritaivutuksessa huomattiin kipua. Lääkäri selvensi, että kyse on nyt nivelestä ja että koira pitää röntgenkuvata heti ja nukuttaa sitä varten. Namuhan on ollut aiemminkin röntgenissä keuhkotulehduksen takia ja selvisi siitä reippaana ja yhteistyökykyisenä ilman nukutusta. Nukutuksessa on aina pieni riski, joten kysyin tietty, että onko se pakollinen. Lääkäri selitti, että näissä nivelkuvissa täytyy laittaa niin erikoisiin asentoihin, ettei onnistu hereillä. Namu sai piikin ja ehkä kolmessa minuutissa se vaipui uneen.

Kuvat saatiin tosi nopeasti ja syy selvisi heti. Namulla todettiin osteokondroosi molemmissa olkanivelissä, eli kasvuhäiriö, jossa luutuminen ei suju niin kuin sen kuuluisi. Osa luusta jää luutumatta sen kasvaessa. Siinä missä pitäisi olla luuta onkin rustoa, joka näyttää kuvissa sellaiselta röpelöiseltä alueelta muuten sileän olkaluun pinnassa. Tästä rustosta irtoaa liikkeessä usein pala, joka hankaa niveltä entisestään. Jos näitä irtopaloja ei poista, koiralle kehittyy takuulla nivelrikko ja se joutuu elämään kipujen kanssa.

Hoitaja sanoikin, että hänen mielestään näissä tilanteissa koira joko leikataan tai lopetetaan. Ymmärrän täysin, enkä itse haluaisi missään tapauksessa tieten tahtoen katsoa toistaiseksi iloisena leikkivää pentua, jonka nivelet hajoaa päivä päivältä yhä enemmän.

Järkytyimme myös, kun röntgenissä näkyi, että vasen puoli (jota Namu ei ollut ontunut lainkaan ja luulimme sen olevan terve,) oli itseasiassa paljon pahemmin hajalla! …eli jos Namu ei olisi juossut sitä penkkiä päin tämä olisi luultavasti selvinnyt paljon myöhemmin :( Onni onnettomuudessa.

Tässä Namu lenkillä ennen diagnoosia. Videota kuvatessa koirasta ei näe minkään olevan vialla, mutta todellisuudessa kasvuhäiriö oli jo kehittynyt tietämättämme.

Brittiläinen radiologi vahvisti osteokondroosin vielä tämän ensimmäisen lausunnon tueksi. Pyysimme lisäksi vahvistukseksi arvio leikkaustarpeesta röntgenkuvien perusteella kolmelta eri ortopedi kirurgilta ja kaikki olivat sitä mieltä, että ehdottomasti pitää leikata.

Namu ennen diagnoosia
Namu ennen diagnoosia

Käytin useita tunteja aiheen googlaamiseen, eikä siitä valitettavasti löytynyt kovin paljon tietoa. Sen opin, että näistä usein vaietaan. Vastuuntunnottomat kasvattajat toteavat tämän koirallaan, leikkauttavat sen ja topimumisen jälkeen katsovat sen olevan ”terve” ja teettävät sillä pentuja. Kukaan ei saa tietää terveyshistoriasta ja perimä vaan jatkuu.

Kasvuhäiriöt (ainakin etujalkojen) ovat yleisimpiä isorotuisilla koirilla, kuten esimerkiksi juuri bulldoggeilla. Tämän vuoksi vastuullinen kasvattaja kuvauttaa aina vanhemmat, joilla pentuja on ajateltu. On myös hyvä olla perillä muiden sukulaisten terveyshistoriasta. Näin varmistetaan mahdollisimman terveet pennut.

On myös olemassa kokonaisia rotuja, joilla tätä ei tavata ollenkaan, mutta sitten löytyykin yksi pentu, jolla kasvuhäiriö todetaan. Eli aina ei ole kyse juuri sen pennun vanhemmista, vaan kyseessä voi olla myös huono tuuri. Samoin kuten ihmisillä esiintyy sairauksia, joita lähisuvussa ei ole lainkaan.

Vastuullinen kasvattaja haluaa aina kuulla kaikista terveyslöydöksista ja huomioi ne tarkasti tulevaisuuden jalostuksessa.

Isorotunen pentu kannattaa aina kuvauttaa 5kk iässä, jolloin nämä muutokset eturaajoissa yleensä esiintyvät. Näin niihin voi puuttua ajoissa, kuten me nyt onneksi pystyttiin. Kasvattajat usein kannustavat kuvauttamaan koirat 1-2v iässä, jolloin luustomuutokset ovat kehittyneet kunnolla. Silloin on usein jo liian myöhäistä pelastaa koira, mutta kasvattaja saa tarkan käsityksen perintötekijöistä. Tämä on hyvä ymmärtää, jotta osaa tehdä parhaat valinnat sen oman yksilön terveyden eteen.

Namulla on oikein hyvä ennuste terveeseen loppuelämään. Siitä ei koskaan tule minkään raskaan lajin harrastekoiraa, kuten taakanveto, petojahti, agility, metsästys.. Ei sillä, että olimme mitään noista halunneetkaan harrastaa aktiivisesti tai että edes itse pidän mainittuja lajeja järkevinä muutenkaan tämän rodun kohdalla.

Sanomattakin selvää, että Namulla ei teetetä pentuja. Sekään ei ollut listallamme, eli sen suhteen ei tullut pettymystä. Halusimme Namusta perhekoiran, jonka kanssa on kivaa ulkoilla ja harrastaa tottelevaisuutta – näitä pystymme toteuttamaan :)

Namu saikulla odottamassa leikkausta
Namu saikulla odottamassa leikkausta

/srv/www/fitfashion wordpress/releases/20150429070043/app/wp content/uploads/sites/30/2015/05/Unnamed 5unnamed (13)

Sitä ennen meillä on nyt pitkä kuntoutusjakso edessä. Kuten kerroin, selvitin parhaita kirurgeja ja päädyin valitsemaan Seinäjoen Animagin Jarmo Rintsalon ja Viikin Yliopistollisen Eläinsairaalan Pauli Keräsen välillä – molemmat ymmärtääkseni yhtä kokeneita ja suorittavat tätä olkanivelen tähystys -toimenpidettä usein. Tämän jälkeen selvittelin hintoja. Viikissä hinta noin. 3000€ ja Seinäjoella 1217€.

Veimme Namun Seinäjoelle viime tiistaina. Operaatio kesti noin pari tuntia, jonka jälkeen söpöläisemme oli opiaateista sekaisin heräämössä, silti heiluttamassa pikku häntäänsä, kun kuuli äänemme <3 Jarmo oli kyllä niin ammatillinen, osaava, varmaotteinen ja luotettava – ehdottomasti suosittelen! Todella hyvin mielin jätettiin pikkuinen hänen hoitoonsa.

/srv/www/fitfashion wordpress/releases/20150429070043/app/wp content/uploads/sites/30/2015/05/Unnamed 3

Operaation jälkeen vauva vietiin heräämöstä takaoven autta meidän auton eteen, minne oltiin tehty sille matkustustila. Matka kotiin Helsinkiin kestin noin 4 tuntia ja Namu nukkui / lepäsi koko matkan. Pari kertaa nousi ihmettelemään, rauhoittelin ja se painoi kiltisti päänsä takaisin tyynyyn. Noin 15 min välein tarkistimme koko matkan ajan, että se hengittää ja voi niin hyvin kuin mahdollista.

/srv/www/fitfashion wordpress/releases/20150429070043/app/wp content/uploads/sites/30/2015/05/Unnamed

Voitte vaan kuvitella miten paha mieli voi tunnolisella omistajalla olla, kun 6kk ikäinen koiranpentu ei kehitykään normaalisti. Etenkin, kun itselläni on ollut aiemmin elämässä ongelmia lonkkanivelten kanssa, tiedän tasan miltä tuntuu, kun ei saa elää normaalisti.

Ensimmäinen ilta ja yö kotona toimenpiteen jälkeen oli ihan kamala. Heti tultuamme kotiin alkoi ulina ja se kesti 4 tuntia, varmaan enemmänkin, sillä nukahdimme Lassen kanssa olohuoneen matolle sen viereen kello 01:00.

Niin ja se ei ollut mitään perus ulinaa, vaan sellaista sydäntä raastavaa itkua.

Aamulla heräsin siihen, kun valkoinen bulldogginpoikanen nuuskutti maailman ihanimmalla kuonollaan naamaani ja heilutti ihan innoissaan häntäänsä. Sitä ilon tunnetta, että sillä oli parempi olo. Tulee ihan kyynel silmään, kun kirjoittaa tästä ja muistelee sitä..

Ensimmäisen vuorokauden jälkeen kohtasimme uuden ongelman: Namu oli ”normalisoitunut” ja riehui pää kolmantena jalkana. Se istui vinossa lattialla, katsoi minua silmiin silmät suurena, katse lasittuneena, hengittämättä. Meni 2 sekuntia ja se pomppasi tasajalkaa ilmaan, säntäsi oikealle, säntäsi vasemmalle, kieri lattialla ja haukahti, että ”nyt riehutaan!” Apua.

”Ei! Ei riehumisia, nyt pitää rauhoittua!”

Jokainen riehuminen rasittaa niveltä ja pitkittää parantumista. Voitte vaan arvata (osa tietääkin omasta kokemuksesta) miten vaikeaa on tämän ikäistä pentua pitää lähes nolla liikunnalla, rauhallisena ja lepäävänä… Hermoja raastavaa. Ei alussa kotona uskaltanut melkeen edes hengittää kun pelkäsin, että se innostuu ihan mistä vaan.

Nyt 3 päivää myöhemmin ollaan opittu käyttäytymään kotona erilailla, jotta Namu olisi mahdollisimman rauhallinen vuorokauden ympäri. Se saa ruokaa kongista, possunkorvan ja puruluun per päivä, temppujen harjoittelua (sellaisia joissa voi istua tai maata, eli ei tarvitse liikkua) ym. Kun tullaan kotiin ei ilakoida sen kanssa niin kuin ennen ”Oooooi, kuka on odottanut täällä KUKA?!? Ihana voi söpöliini, tule tänne, annan hali, eikääää Vooooi kun se on iloinen…”

No more.

Me ollaan alusta asti opetettu ettei saa hyppiä vaikka olisi kuinka innoissaan, nyt hillitään vaan sitä muuta yleistä intoa ja paikallaan hytkymistä, eli ei olla itse niin näkyvästi innoissaan vaikka se olisi kuinka iloinen. Ei ole kivaa, mutta koiran edun mukaista nyt.

/srv/www/fitfashion wordpress/releases/20150429070043/app/wp content/uploads/sites/30/2015/05/Unnamed 3/srv/www/fitfashion wordpress/releases/20150429070043/app/wp content/uploads/sites/30/2015/05/Unnamed/srv/www/fitfashion wordpress/releases/20150429070043/app/wp content/uploads/sites/30/2015/05/Unnamed 2/srv/www/fitfashion wordpress/releases/20150429070043/app/wp content/uploads/sites/30/2015/05/Unnamed 1

Kotona leluja saa kevyesti riepotella, mutta ei heittää, eikä harrastaa vetoleikkejä. Joka päivä Namu tuo jonkun sen lempilelun meidän syliin ja pyytää leikkimään sillä :)

Nyt syödään 3 viikkoa kipulääkkeitä ja sen jälkeen Namu saa eläinlääkärillä yhteensä 4 Cartrophen -injektiota ihon alle viikon välein. Olkanivelissä on siis kasvuhäiriön seurauksena tulehdustila, joka pyritään poistamaan kipulääkkeillä ja injektioilla. Nivelten tueksi Namu tulee saamaan koko loppuelämänsä nivelvalmisteita päivittäin.

Tähystyksestä tuli 2 tikkiä per puoli ja ne poistetaan 10 päivän jälkeen. Tikkejen päällä on laput suojaamassa ,ettei Namu vahingossa (tai tahallaan…) raavi tikkejä auki. Huomattiin tokana päivänä, että laput irtoaa aika helposti ja siksi piti kehittää suoja niiden päälle, eli vähän noloa kyllä, Namu kulkee nyt Lassen bokserit päällään :D Se kyllä toimii, laput pysyvät paikallaan siellä alla ja tikit visusti suojassa. Leikkasin boksereista jonkun näkösen viitan siihen päälle, ei missään nimessä hieno, mutta toimii, eikä Namua haittaa onneksi lainkaan. Tosi reipas on ollut, kertaakaan ei ole yrittänyt päästä siitä eroon.

/srv/www/fitfashion wordpress/releases/20150429070043/app/wp content/uploads/sites/30/2015/05/Unnamed 1/srv/www/fitfashion wordpress/releases/20150429070043/app/wp content/uploads/sites/30/2015/05/Unnamed 2unnamed (10)

Kasvattajalta emme ole suruksemme saaneet tukea :/ Kun aloitin tämän tutkimisen en siis tiennyt mitään. Tyhmänä ja hyväuskoisena en tullut edes ajatteeksi, että perustarkastuksen läpäissyt pentu voisi myöhemmin sairastua näin pahasti. Olen ollut aiemmin tekemissä vain terveiden koirien kanssa ja siksi kaikki tämä oli ihan uutta. Perusajatuksena, että tietyillä muilla roduilla lonkkaongelmat on tosi yleisiä, pienillä koirilla hammasongelmat ja jos jotain muuta sattuu, niin tapaturmana… Nyt on 1000 kertaa viisaampi olo kaiken uuden tiedon myötä. Toisaalta on edelleen tyhmä olo, ettei aiemmin ole ymmärtänyt olla vaativa ja perusteellinen. Kaikesta huolimatta emme vaihtaisi meidän Namua mihinkään <3

/srv/www/fitfashion wordpress/releases/20150429070043/app/wp content/uploads/sites/30/2015/05/Unnamed 6/srv/www/fitfashion wordpress/releases/20150429070043/app/wp content/uploads/sites/30/2015/05/Unnamed 7

Yksi ihan paras asia on ollut ihanien ihmisten tuki! Tuntemattomat ihmiset ovat tästä kuultuaan laittaneet minulle Facebookissa yksityisviestiä, kertoneet omista kokemuksistaan ja antaneet kullan arvoisia ohjeita hoitoon, fyssareihin ja lisäravinteisiin. Paras vinkki on ehdottomasti ollut liittyä Facebook -ryhmään ”Koiran nivelrikko” – siellä vasta tukea on saanutkin <3 Kiitos kaikille ihanille sydämellisille meitä auttaneille ihmisille, olette korvaamattomia!

Moni sieltä (ja muualta) on vinkannut meille Sanna Karppisen Koiran nivelvaivat ja niiden hoitaminen -kirjasta, jonka kävin tänään heti lainaamassa kirjastosta. Kirja on julkaistu tänä vuonna ja innolla odotankin oppivani lisää ja uusinta tietoa, miten meidän koiralle saadaan luotua paras mahdollinen toipuminen ja pitkä loppuelämä. Tänään luinkin yhdeltä istumalta puolet kirjasta – siitä on nyt jo ollut paljon apua. Kirjassa on ihanasti painotettu myös omistajan jaksamista, surua ja stressiä. Toinen puoli luetaan seuraavan 24h aikana, jonka jälkeen kirja siirtyy Lasselle luettavaksi.

Kirja vahvisti heti alkuun sen, että olemme tähän mennessä pitäneet Namusta huolta juuri niin kuin pitää. Turvallisimmaksi ravinnoksi luokiteltiin isorotuisille pennuille tarkoitettu laadukas kuivamuona, jota olemme antaneet (Brit Care Puppy) ja normaalipainossa pitäminen. Vahvistin vielä viimeeksi kirurgilta, että onhan Namu oikean painoinen ja sitähän se oli. Kylkiluut tuntuu paineltaessa ja vyötärö erottuu selvästi. Aikuisia nivelongelmaisia voi pitää jopa hitusen alle normaalin (ei kuitenkaan useita kiloja), mutta kasvavana pentuna normaalipaino ja riittävä ruoka on tärkeää.

/srv/www/fitfashion wordpress/releases/20150429070043/app/wp content/uploads/sites/30/2015/05/Unnamed 11

Seuraavat 2 viikkoa menemme ulos vaan tekemään tarpeet. Parin viikon kuluttua lenkkien pituutta saa pikkuhiljaa pidentää, mutta edelleen pidettävä hihna tiukalla, ettei pääse ottamaan mitään spurtteja. Tärkeää tarkkailla, ettei kävely aiheuta ontumista. Juhannuksen jälkeen lumipallon voi kuulemma päästää vapaaksi! Silloinkin riehumista pitää hillitä, eikä sitä voi päästää muiden koirien kanssa painimaan, mutta saa siis ottaa iisimmin.

…että tätä meille nyt kuuluu. Tulen tietysti jatkossakin päivittämään tänne ja instaan Namsulin kuulumisia. Toivon ihan hirmuisesti, että tämä postaus nousee googlessa, jotta tulevaisuudessa samassa tilanteessa olevat löytävät helposti lisää tietoa, ehdottomasti haluan jakaa oppimani!

/Aku, Lasse & Namipala

Instagram: @aurorarenvall
Facebookista ja Bloglovinista saat uusimmat päivitykseni kätevästi 

Lisää Namun toipumisesta:

Namun kuulumisia – siis apua! 

Kuulumisia 1,5-vuotta leikkauksen jälkeen sekä tärkeää tietoa nivelongelmaisen koiran lisäravinteista.