Bataattiranuja

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Nyt on vihdoinkin tukan väri kunnossa ja otsis ojossa.  Kyllä musta nyt taas tuntuu, että lämpimät sävyt sopii mulle paremmin. Instassa on vielä parempi kuva koko hiuksista :)

Illalliseksi syötiin tänään uuniin heitetty lohi (jonka päällä kalamaustetta). parsakaalia ja bataattiranuja. Bataattiranut tehdään tosi yksinkertaisesti. Ensin pilkotaan ranun muotoisiksi. Laitetaan kulhoon ja mukaan puoli teelusikallista oliiviöljyä ja sen jälkeen pellille + uuniin 200 astetta ja puolisen tuntia. Ei ihme, että englanniksi bataatti on sweet potato, sillä se todella on niin maukkaan makeaa! Bataatilla on niin paljon terveyshyötyjä, että jenkkivalmentajat pistävätkin ruokaohjelmiin bataattia joka päivälle, wink wink :)

// Finally my hair color is on point. I do feel like warm tones suit me better. I posted an even better pic on instagram.

Dinner tonight was baked salmon, broccoli and sweet potato fries, which are so simple to make. First you slice the sweet potato, put it all in a bowl and mix with half a teaspoon of olive oil. Heat the oven to 200 degrees and bake for about 30 minutes. No wonder it’s called sweet potato, since it really is so sweet! If your meal plan is from the US, you’ll probably find yourself eating sweet potato every day, since especially there it’s known for it’s many health benefits.

/Aku

Instagram: @aurorarenvall
Facebookista tai Bloglovinista saat uusimmat päivitykseni kätevästi. Bloglovinista voi myös tilata uudet postaukset omaan sähköpostiin!

Aku

6 vastausta artikkeliin “Bataattiranuja”

  1. Aamulla unissani luin tämän otsikon ”banaaniranuja” ja olen nyt päivän odottanut, että pääsen lukemaan postauksen siitä, että miten ihmeessä banaanista saa tehtyä ranskalaisia :D

    Olen nyt kyllä hieman pettynyt, kun kyse olikin bataatista. Mutta aiheutti silti sellaisen himon bataattia kohtaan, että täytyy huomenna tehdä tuota itsekin lisukkeeksi kanalle! :)

    • Hikikinkku, mulla on sulle ilouutisia. Banaaniranut on periaatteessa mahdollisia, mutta niissä täytyy käyttää todella raakoja banaaneita tai sitten rasvakeitin, jolloin ne eivät ole kyllä kovin terveellisiä. Oletko kuullu plantaanista eli keittobanaanista? Sitä käytetään paljon mm. Meksikossa ruokien hiilarilisukkeena. Itse törmäsin siihen ollessani USA:ssa au pairina. Se maistuu melkein banaanille, mutta on miedompi, ruokaisampi ja kiinteämpi, eikä sitä voi (saa) syödä raakana. Olen löytänyt tätä Suomessa paremmin varustelluista marketeista :) ainakin jos Tampereella päin liikut niin Sokoksen ja Stockan herkussa on ollut tätä herkkua. Tuossa hyvä resepti plantaaniranuihin: http://www.doyouevenpaleo.net/baked-plantain-fries/ . Tosin itse käytän aina voisulaa tai oliiviöljyä uuniranuihini kookosöljyn sijasta.

      Usassa oli myynnissä näitä ihan sipseinäkin, kuten myös bataattisipsejä oli tarjolla lähes yhtä paljon kuin perunalastujakin :)

    • No johan on kivaa infoa! Kattelenkin vähän ympärilleni ens kerralla Herkussa :) Ihanaa kun täällä jaetaan reseptejä ja vinkkejä ihan linkkeineen! <3

      Jenkit on kyllä sellanen paikka, että ootan niin innolla sinne matkustamista ruokakultuurinkin takia, enkä nyt tarkoita litran limuja ja dunkin donutseja, vaan sitä kun siellä on nää organic-hommat niin edellä ja just kaikkea terveellistä valmistuotettakin löytyy vaikka mitä! Niin ja jenkkienglanti, sää, muu shoppailu, arkkitehtuuri… <3!

    • Se on kyllä niin mun mieleni mekka. Juurikin yksinkertaisesti kaikki siellä ruoan lisäksi. Täytyihän siellä näitä perinteisiä epäterveelliseksi miellettyjäkin juttuja kokeilla, mutta kun ei niitä tehnyt edes oikein mieli. Joka paikassa oli saatavilla vaikka mitä vaihtoehtoja. Ennen lähtöä murehdin kaikkia omia elämäntapojani, joita tulen ikävöimään, mutta eipä paljoa kyllä tullut, kun kaiken saman sai valmiina ja vielä enemmän! Whole foods oli mun toinen kotini siellä ja aina päivän paras hetki työpäivän jälkeen pamauttaa sinne. Tosin sekosin siitä niin pahasti, että kesti Suomeen paluun jälkeen yli vuosi, etten ajatellut sitä päivittäin :D Nykyään ehkä vaan joka toinen päivä ;) Eikä oikein vieläkään kaikilta osin ota elämä täällä Suomessa alleen, vaikka optimistinen olenkin.

      Täällä Helsingissä olen nähnyt keittobanaania, yuccaa ja muita USA-tuttavuuksia myös Kampin K:ssa ja Postitalon K-supermarketissa, mutta eihän se nyt ole ihan sama ilman niitä kutsuvia buffia. Voisin jauhaa näistä loputtomiin, mutta parempi ehkä lopettaa ennen kuin kunnolla aloitan :D Sinne mun mieleni halajaa, mutta samalla takaraivolohkossa joku pidättelee ja kertoo mun olevan jo niin vanha, että koko peli muka olisi menetetty ja eihän se tietenkään niin mene :)

    • Annat kuule palaa vaan ;)! Menolippu kouraan. Mä oon niin seikkailun kannalla, varsinkin jos se kestää vuosia tai on pysyvä! Lapset, koirat, miehet ja vaimot työpaikkoja myöten saa kyllä järjestymöän kun vaan järhestää :)

      Kivaa vaan kun kerrot meille ei-vielä-siellä-käyneille niin inspiraatiota matkaa varten vaan kertyy! oon kyllä vähän pohjustanut jo, että Saksan jälkeen suunta on jenkkilä :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta