Hi, I’m back.

Tasan viikko sitten muutimme takaisin Suomeen. En ole kirjoittanut blogia kuukauteen. Niin paljon ajatuksia, kuvia ja viime hetken muistoissa kiinni roikkumista, että paluu blogin ääreen on tuntunut vaikealta.

Eilen kävin Keravan Lidlissä ostoksilla ja puhuin kassalla puhelimeen. Heti puhelun loputtua kaunis kassaneiti kertoi lukevansa blogiani. Punastuin. Tuli tosi kiva fiilis siitä, että minut tunnistetaan ja muistetaan. Päätin, että nyt on aika palata tänne.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Viimeiset 3 päivää Saksassa pidättelin itkua milloin missäkin. Puistossa, julkisessa vessassa… Kuulostaa tosi kliseiseltä, mutta siellä kotiseudulla oikeasti vaan oli niin kaunista, rauhallista ja turvallista. Laboe oli kotimme puolisen vuotta ja kaikista vastoinkäymisistä huolimatta ympäristön ihanuus meni edelle. Itketti myös koska tiedän, ettemme palaa sinne pitkään aikaan.

Koiraranta, 5 minuutin kävelyn päässä kotiovelta.
Koiraranta, 5 minuutin kävelyn päässä kotiovelta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Omat opiskeluni ovat vielä edessä ja ne istuttavat minut viideksi vuodeksi Suomeen. Tosin voinhan itsekin lähteä vaihtoon ja aionkin. Luultavasti Kanada tulee kutsumaan vuodeksi, mutta siihen on vielä pari vuotta aikaa jos pääsen yliopistoon vuoden päästä. Kuulin, että tutkinnon aikana saa kai lähteä vaihtoon jopa kahdesti… kuulostaa lupaavalta!

Tekee mieli matkustaa niin moneen paikkaan, mutta tältä erää ainakin Saksa on ”nähty”. Saksan byrokratia on niin monimutkaista, että edes poliisi ei tiedä oman valtionsa lakipykäliä. Sähköpostista ei suunnilleen ole kuultukaan (suositaan perinteistä postia, sekä kasvokkain asiointia) ja palvelu ontuu pahasti englannin osaamisen puutteen vuoksi, niin virastoissa kuin yrityksissäkin – myös niissä globaaleissa.

Alussa pysyin vastoinkäymisten äärellä positiivisena ajatellen, että se on vaan sopeutumiskysymys: vaan koska asiat tehdään erilailla, se tapa ei automaattisesti ole huonompi, vaan erilainen. Väärässä olin. Moni saksalainen tapa on vaan huonompi, kuin mitä se voisi helposti olla. En enää pidä Saksaa tehokkaana maana, varsinkaan Suomeen verrattuna. Minusta vähän tuntuu siltä, ettei tehokkuudessa mikään maa tule koskaan nousemaan Suomen tasolle ja saan tulevaisuudessa asuinpaikkaani miettiessä punnita aina muita asioita toimivuuden edelle. Neuvoni Saksaan muuttaville ei ole niinkään sopeutuminen, vaan tosiasioiden hyväksyminen heti alkuun – vaikeaa on ja aivan turhaan, mutta sille ei yksi ihminen mitään voi, ei vaikka kuinka haluaisi. Mikään ei tule muuttumaan kunnes suurin osa haluaa muutosta ja ainakaan nyt niin ei taida olla.

Saksa on jaettu osavaltioihin ja niissä on valtavia eroja. Olen silti onnellinen, että sijoitimme itsemme juuri Pohjois-Saksaan. Monin tavoin hyvin Suomen kaltainen, mutta positiivisempi paikka.

Maaseutu ja meri ihan vierekkäin
Maaseutu ja meri ihan vierekkäin

Asuinpaikkamme Laboe on pieni 5000 ihmisen rantakylä. Ikäisiämme emme nähneet lähes koskaan. Suurin osa asukkaista on keski-ikäisiä ja eläkeläisiä. Monilla on koira :) Kylässä on parikin koulua ja voin vaan kuvitella miten ihana paikka Laboe on kasvattaa omia lapsia. Ideaalisempaa paikkaa saa etsiä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

Juuri lähtiessämme heinäkuun lopussa, kiireisin turistikausi oli alkamassa. Oli aika hauskaa nähdä puolen vuoden aikana miten lomakylä heräsin eloon. Ensimmäisen kerran, kun ajoimme sinne, siellä ei ollut ketään. Satoi, oli kylmä ja moni liike oli suljettuna – rakastuin silti.

Maaliskuu
Maaliskuu

Ennen Laboeen muuttoa, ensimmäinen asuntomme oli kuukauden ajan viereisen suurkaupungin Kielin teollisuusalueella, emmekä viihtyneet siellä lainkaan. Tuplavuokra oli ehdottomasti muuton arvoinen. Olen vieläkin niin onnellinen siitä, että meille tarjottiin sitä yhtä ja ainoaa sopivaa asuntoa Laboesta!

laboe strand 2016

Oma asuntomme Vuosaaressa on vielä alivuokrattuna elokuun loppuun asti, joten asumme nyt Keravalla mieheni vanhempien omakotitalossa, heidän ollessa mökkeilemässä. Loppukuusta muutan varmaan hetkeksi Sipooseen isäni luokse ja eiköhän siellä mökilläkin tulee vietettyä jotain aikaa. Olisi kyllä ihanaa päästä pian takaisin omaan asuntoon, missä kaikki on juuri niin kuin itse tykkää – takaisin siihen oikeaan arkeen.

Juuri nyt on takki vähän tyhjä. En oikein tiedä mitä tässä tapahtuu. Hassua, kun voi tehdä mitä vaan ja samaan aikaan valita olla tekemättä yhtään mitään. Ensimmäinen viikko Suomessa on mennyt nukkuen, grillaten ja asioita järjestellen. Osa työstäni kulkee mukanani, missä ikinä olen ja sehän mahdollisti ulkomaillemuutonkin. Usein juuri se vapaus myös stressaa. Vaikeaa ottaa vapaapäiviä ilman omantunnontuskaa siitä, että pitäisi tehdä kaikkea, vaikka lähes mitään ei tosiaan ole pakko tehdä tiettynä päivänä. Pitäisi opetella oikeasti valkkaamaan päiviä, jotka ovat lomaa ja kieltää itseltä silloin kaikesta huolehtiminen. Olen tosi ajatteleva ihminen ja mietin aina useaa asiaa samanaikaisesti, usein liian syvällisesti. En nyt tiedä olenko fyysisesti väsynyt vai muuton vuoksi päästä pyörällä. Tosiaan tekisi mieli valloittaa maailma, mutta toisaalta vaan nukkua.

Näillä mennään <3
/Aku

Instagram: @aurorarenvall
Facebookista tai Bloglovinista saat uusimmat päivitykseni kätevästi 

Edellisessä postauksessa: Tunnissa lämpimästä blondista kylmäksi blondiksi kotikonstein!

Aku

8 vastausta artikkeliin “Hi, I’m back.”

  1. Tervetuloa takaisin! Tässä kerkesi jo vähän hätääntyä kun oli niin hiljaista, ettei mitään vaan ole sattunut, mutta lopulta ajattelinkin että bloggaaminen tuskin on kenelläkään tärkeimpänä asialistalla kun viimeisiä hetkiä reissussa vietetään :D

    • Kiitos ihana! Teki kyllä mieli bloggailla siellä vaikka mistä ja kuviakin oli paljon, mutta ulkomaillaolon aika vaan hupeni hupenemistaan, eikä niissä maisemissa tohtinut istua koneen äärellä yhtään enempää kuin oli ”pakko”. Suru puserossa on muutenkin hankalaa kirjoittaa inspiroituneesti :D

  2. Wii tervetuloa takaisin täälläkin :) kyllä se siitä lutviutuu, kuukausi solahtaa nopeasti. Itselläkin 6vk kesäloma hävisi taivaan tuuliin ja reilun viikon päästä alkaa taas jo koulu, kääk!

    Btw ihana toi O run because I like cake paita, mistä sellasia saa? <3

    • Kiitos <3 Hei tuo paita oli Stockan urheiluosastolta Onlyn sporttimallistoa, epäilen saatavuutta enää :/

  3. Herzlich wilkommen :D Asuin Berliinissä ennen ja oli ihanaa palata Suomeen, mutta nyt tietysti kaipaa jo takaisin. Viharakkaus-suhde Saksaan kyllä oli monessa asiassa, jotka hankaloittivat arkea siellä, mutta silti niin makea mesta! :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta