Kun bodaus ei enää kiinnosta

Tänä vuonna olen kyllästynyt ulkonäkökeskeiseen bodaukseen, eikä sali-into ole ollut entisellään. Olen ihan hyvässä kunnossa ja alkoi ahdistamaan kun koko ajan vuosi toisensa jälkeen treenataan käsipaino yhdessä kädessä ja peili toisessa.

Haluan keskittyä oikeasti hyvinvointiin ja salitreeni ei ole sitä minulle ollut viimeaikoina. Tottakai bodaus kiinnostaa edelleen ja sitä valmennankin lähes joka päivä, mutta sellaista omaa hehkua en näe siinä juuri nyt. Kivaahan se on kasvattaa lihaksia ja tähdätä rippediin, mutta ei sitä aina jaksa, etenkin kun ei ole pakko. En ole ylipainonen, minulla on ihan hyvä kunto ja lihasmassa. Halusin jotain muuta. Urheilua, jossa pääsisin rentoutumaan, kehittymään ja nauttimaan. Salilla on senkin takia vaikeaa rentoutua, että on siellä töissä PT:nä.

Mieti nyt omaa duuniasi. Ehkä olet töissä myyjänä, tilitoimistossa tai vaikka kampaajana. Olisiko innostavaa jäädä tekemään sitä samaa duunia tunniksi tai kahdeksi vielä työpäivän jälkeen tai ennen sitä? Menisitkö sinne vapaapäivänä?

#personaltrainerproblems

Olet töissä salilla, hikoilet, näytät miten prässätään, huudat ”PONNISTA!” ja jännität itse vieressä. Sarjatauoilla näytät miten venytellään (oikeasti tämä on työsuhde-etu, tuleepahan venyteltyä), mutta sitten pitäisi venyttää omassa treenissä + ponnistaa, jännittää, supistaa ja hikoilla vähän lisää. 

Pitää kyllä motivaation olla kohdallaan tuota varten ja nyt sitä ei vaan ole, ainakaan useaan treeniin viikossa. Siksi olen lisännyt nuoren amerikan bulldoggini Namun kanssa tottelevaisuustreenejä ja nauttinut siitä todella paljon.

Halusin myös kokeilla joogaa ja aloittaa mahdollisesti ratsastuksen uudelleen pitkän tauon jälkeen. Sain ystävältäni Julialta 25-vuotis syntymäpäivälahjaksi hotjoogatunnin ja se oli kyllä ihan mahtavaa! IKINÄ en ole ollut niin hikinen ja se oli oikeasti rankkaa, eikä pelkkää meditointia. Hikeä valui naamaa, selkää, jalkaa ja käsiä pitkin. Joogatunti oli keskustassa ja haluaisin ehkä joogata jatkossakin, mutta jossain lähempänä ja ihan viikoittain. Tämä vielä työn alla. Kiitos Julia mahtavasta kokemuksesta ja parhaasta seurasta!

FullSizeRender (23)
Nutturamimmit! Minä vasemmalla ja Julia oikealla

Samaan aikaan aviomieheni Lasse osti minulle synttärilahjaksi yksityisen ratsastustunnin Enjalan tallita + kaikki uudet varusteet! Kouluratsastustunti oli tosi kiva, joten päätin ottaa myös yksityisen estetunnin. Oli ihan sairaan hauskaa ja ei aikaakaan, niin selailin jo Hevostalli.netiä (suuri hevosaiheinen sivusto, vähän niinkuin tori.fi ja suomi24 risteytyts :D) vuokrahevosta etsien.

Olen aina ratsastanut yksityisiä hevosia ja tykkään omatoimisuudesta sekä yksityistallin rauhasta. Olen muuten myös varustehuollon superhullu! En todellakaan selviä tallilta 2 tunnissa :D 1,5h menee hevosen puunaamiseen ennen ratsastusta, 1,5h ratsastukseen ja ainakin 1h jälkihuoltoon, niin hevosen kuin sen varusteiden. Tykkään tehdä asioita perusteellisesti, sillä tallille en ole tullut kiirehtimään vaan rentoutumaan rakkaan harrastuksen pariin. Hevonen on myös elävä olento, joten hosuminen ei ole hyväksi. Toki voi aina olla tehokkaampi, mutta ehkä jätän suosiolla sen tehokkuuden sinne töihin ja keskityn nauttimiseen!

Sunnuntaina koeratsastin Tuusulan Rusutjärven Sakun tallilla sijaitsevan 147 säkäisen ison 11-vuotiaan esteponin, Veruten. Veruten omistaa 16-vuotias Sara, joka kilpailee sillä esteratsastuksessa. He etsivät ponille kouluratsatsastajaa ja koeratsastuksen jälkeen kokivat minut sopivaksi. Itsekin tykkäsin hyväkäytöksisestä Verutesta, joka on minulle hyvä kaveri palauttamaan ratsastustaitoja mieleen. Verute ei tarjoa suoraan mitään, joten saan taas oppia tekemään töitä sen eteen, että poni liikkuu kuten toivotaan. Ei ole laiska poni, mutta ei kuumakaan. Aiemmin olen tykännyt kuumista (hevoskielellä super eteenpäinmenevä, hillintää ja osaamista kaipaava), mutta näin monen vuoden jälkeen tällainen suhteellisen tasainen yksilö on paikallaan :)

IMG_3373 IMG_3400 IMG_3475 IMG_3482 IMG_3276 (1)

 

Meitä valmentaa Merita Kelo, joka kilpailee kouluratsastuksen maajoukkueessa. Merita tuntuu myös voittavan SM-tasolla vuoronperään kultaa ja hopeaa, joten ihan parhaaseen seuraan olen kyllä päässyt!

Kuvaaja: Hanna Heinonen
Merita ja Saluut. Kuvaaja: Hanna Heinonen

Meritan kotitalli Sipoossa oli itse asiassa minulle pitkään toinen koti. Aloitin siellä 12-vuotiaana ylitsevuotavan innokkaana hoitamaan Meritan perheen omistamia hevosia, joita on heidän pihassaan ollut aina noin kymmenen. Sain paljon opastusta ja pyrin aina olemaan mahdollisiman avulias kaikissa askareissa. Alkuaikoina kuulin, etteivät he normaalisti halua heppatyttöjä tallilleen, onhan talli heidän kotinsa yhteydessä, tunsin itseni entistä onnekkaammaksi! Ensimmäinen hevonen, jota pääsin Keloilla 13-vuotiaana ratsastamaan, oli muistaakseni silloin 3-vuotias kiltti, mutta kokematon ravuri Helinä.

Merita on minua 4 vuotta nuorempi ja paljon paljon pidempi. Nauratti joskus junnuna kun istuttiin lattialla seinää vasten vierekkäin ja huomattiin, että Meritalla on varmaan puoli metriä pidemmät jalat kuin minulla :D Huima pituuskasvu tarkoitti myös sitä, että tytön kasvaessa tarvittiin jatkuvasti isompaa hevosta. Olinkin siinäkin mielessä onnekkaasti pitkässä seurassa, sillä sain monta vuotta ratsastaa Meritan kakkoshevosia, hänen keskittyessään ykkösiin. Tallilla oli myös yksityisiä isoja poneja, joita sain ratsastaa usemman kerran viikossa. Parhaimmillaan oli 3 hevosta putkeen.

Ratsastettiin niinä aikoina Meritan kanssa yhdessä maastossa, kentällä ja raviradalla. Etenkin maastoiluista on paljon hauskoja muistoja :) Isäni asuu vain kilometrin päässä Meritan luota, joten ratsastettiin välillä meille kotiin. Siinä oli isällä jännät hetket kun joutui pitämään hepoista kiinni mimmejen käydessä pikaisesti vessassa :D

Merita on mitä kannustavin ja osaavin nuori ihminen ja olen tosi iloinen, että olen saanut olla osa heidän perhettään useamman vuoden! Olin käytännössä aamu yhdeksäsästä ilta yhdeksään heillä hevostelemassa 2002-2007 ja sen jälkeen sattunnaisemmin 2010 asti, jolloin töiden ja loukkaantumisen vuoksi lopetin ratsastuksen.

Meritan äiti, Karin (Kati) Kelo, on aina ollut minulle todella tärkeä ihminen, kuin oma äiti, ja harmittakin, että ollaan nähty viimeisen viiden vuoden aikana niin vähän. Kutsuinkin koko perheen meidän häihin tammikuussa ja ilokseni he pääsivät paikalle <3

Aurora Lasse-182 Aurora Lasse-95

Sunnuntaina lähden Meritan ja Katin mukaan Meritan ensimmäisiin kisoihin hänen toisen hevosensa Danin kanssa! Jännää! Junnuna pyörin mukana kaikissa Meritan kisoissa, joten tosi hauskaa päästä pitkästä aikaa taas mukaan on the road!

Eilen Merita valmensi minua ja Verutea ensimmäisen kerran. Tehtiin vähän perusjuttuja käynnissä, ravissa ja laukassa. Huomaan kyllä miten oma ratsastuskunto on ihan paska, sillä aina kun saan luvan käyntiin (heppa kävelee rauhallisesti) olen tosi iloinen pikku tauosta, hengästynyt, naama punottaa ja huohotus kuuluu maneesin toiseen päähän :D Ratsastus ei todellakaan ole vaan mitään hevosen päällä istumista. Kokeilkoon ken epäilee :D

Kouluratsastus on kaikista rankinta. Esteitä ratsastaessa niin heppa kuin ratsastaja saa mennä vapaammin. Tärkeintä ratsastaa nopeasti ja ylittää esteet ilman puomejen tiputtelua. Kouluratsastus on sellaista pilkun viilaamista. Hevosen pitää kantaa itseään kauniisti, taipua, suorittaa eri tempoja ja tehtäviä. Ratsastajan pitää istua satulassa. Kuulostaa helpolta, mutta ei se vaan ole. Kantapäät alhaalla, pohkeet paikoillaan, mutta ei saa painaa niillä pohkeilla jatkuvasti, hyvä ryhti, katse eteen, ei saa nojata mihinkään suuntaan likaa, varsinkaan eteen tai sivuille, nyrkit pystyssä ja alhaalla, puolipidtteitä, pidätteitä, ulko-ohjan tuki, sisäpohje, sisäohja, ulkopohje, sisäpohje eteen, taakse, suorista, taivuta, kädet alas, napauta kahdesti, uudestaan, raipalla pohkeen taakse, ratsasta eteen, puolpidäte, pohje, mieti ravi, mutta pyydä käynti, ratsasta B:stä C:hen ja tee kuusikaarinen voltti sateenkaarella H:ssa, iske tötterö hevosen päähän muuttaen hevosesi yksisarvikseksi…. eikun :D

U get the idea!

…mutta siis tykkään siitä ja se kehittää. Mitä osaavampi ratsastaja sen kivempaa hevoselle ja ratsastajalle.

IMG_3639 FullSizeRender (22)

 

Ainoa huono puoli nyt on estesatula. Ratsastan Verutella pelkästään koulua ja suoraan sanottuna tuo estesatula on ihan kouluratsastajan painajainen :D Esteitä ratsastaessa polvet on tosi koukussa, mikä on hyvä kun hypätään, pääsee kevyempään istuntaan ja hevonen voi liikkua vapaammin.  Kouluratsastuksessa jalkojen pitäisi olla lähes suorat, jolloin hevoselle saa annettua huomattavasti paremmin apuja (ohjeita miten toimia) ja satulassa istuminen on paljon helpompaa, sillä satula on muotoiltu sitä varten. Tuossa estesatulassa on tosi vaikeaa pitää painopiste keskellä, helposti nojaa eteen kuten noissa kuvissa yllä. Suurin osa virheistäni on ruostuneista taidoista johtuvia, mutta Meritan mukaan satulakin vaikuttaa tässä tapauksessa. Muistan kyllä etäisesti miten taivaallista oli istahtaa 3000 euron täydelliseen (varmaan pilvilinnoista rakennettuun) koulusatulaan :)

koulusatula
koulusatula
estesatula ruskea
estesatula

Tässä vielä vähän kuvia tallilta:

IMG_3508 IMG_3525 IMG_3551 IMG_3552

Ihan niin kuin salillakin, myös Veruten kanssa venytellään :)

IMG_3566FullSizeRender (21)

Että sellainen ensimmäinen heppapostaus! Onko teillä kiinnostusta kuulla ridausjuttujakin jatkossa ja onko täällä muita hevosihmisiä kuulolla? :)

/Aku

Instagram: @aurorarenvall
Facebookista tai Bloglovinista saat uusimmat päivitykseni kätevästi. Bloglovinista voi myös tilata uudet postaukset omaan sähköpostiin!

bloglovin banner 23

Aku

18 vastausta artikkeliin “Kun bodaus ei enää kiinnosta”

  1. Nyt on pakko kiittää! Ihanaa saada tuulahdus talleilta heti aamusta! Ja näitä toki toivon lisää :) :)

    • Tosi kiva kuulla! Tallille mars ;) Mäkin laitoin viestiä tälle vuokraajaa etsivälle, tuntia myöhemmin sain vastauksen, seuraavana päivänä puhelun ja kaksi päivää siitä eteenpäin olin jo selässä :D

  2. Voi kun ihanaa :) itsekin nuorempana muutaman kesän sakun tallilla pyörinyt, nykyään tulee ajeltua siitä vain ohi mökille. Mieli on tehny myös päästä kokeilemaan kuinka ruostuneeksi omat taidot on päässeet. Mut heppa juttuja luen mielelläni lisää. :)

    • Kiva kuulla! Mä olin siellä töissä yhtenä kesänä joskus 2006 ja on kyllä muuttunut siitä :) Uusi estekenttä, uusitut tallit, kävelytyskone vai mikä sen nimi on :D? Ratsastuskoulutoimintahan siellä on lakannut, mutta onhan näitä talleja missä aloitella :)

  3. Ex heppatyttö kuulolla <3 Hirveä hinku olisi takasin tallille ja ratsastamaan, mutta musta on tullut vanhemmiten vähän arka…

    ps. Ilmankos sulla on niin treenattu alakroppa ;) #rastastajanpylly #ratsastajanreidet

    • Hahaa Essi :D Ei mutta tosi hauskaa kuulla, että ex-heppatyttöjä ilmoittautuu näin paljon! Back it the saddle vaan! Mäkin olen tottunut kaikenlaisiin musta eroon haluaviin poniuksiin, mutta nyt näin pitkän ajan jälkeen oon ainakin alkuun valinnut näitä helpompia tapauksia :) Enjalassakin kun otin sen yksityistunnin pyysin kivan hoidettavan, reippaan, mutta varman ratsastettavan ja sellaisen sain :)

  4. Mielellään luen heppajuttuja! Olen sinun ikäinen ja harrastin kymmenen vuotta ratsastusta. Nyt on ollut lukiosta saakka taukoa. Ihan vain muutaman kerran vuodessa käyn nykyään. Tuli taas niin ikävä heppoja <3 itselläni(kin) hieman tuo kuntosalipuoli tylsistyttää ja taukoa onkin tullut. Aloitin sitten tilalle kuntonyrkkeilyn :D kivaa viikkoa :)

    • Hei jee Anna! Itsekin olen kuntonyrkkeillyt aikanaan usemman vuoden ja se kyllä kasvattaa kuntoa ihan huimasti! Vieläkin tekee mieli mennä ja melkeen aloitinkin kunnes huomasin Savate Clubin lakkauttaneen tässä lähellä sijainneen salin :/ no mutta u enjoy! …ja terkkuja hepoille kun niitä pääset näkemään ^^

  5. Täällä kans yks salilla käyvä heppatyttö ilmoittautuu!! Olin ihan mielissäni tästä, kun luin tätä ja kuulin et säkin dikaat hepoista :) Odottelen jo seuraavaa heppapostausta!

    • Kiva kuulla Camilla :)! mutta miksi olit ihmeissäsi, kiinnostaa :D?

  6. Ehdottomasti kiinnostaa sekä koira että heppa aiheiset postaukset. Itse olen muuntautunut vuosien varrella heppatytöstä koiraharrastajaksi. Nyt opiskelijana kun ei ole molempiin huvituksiin varaa. Kovasti silti kaipaan satulaan <3

    • Ihana kuulla! Täällä Fitfashionissa kun joka toinen otsikko on ”uusi proteiinipirtelö” tai ”kiinteydy tehokkalla kotitreenillä”, niin välillä pelottaa, että mun yleinen eläinhulluus karkoittaa kaikki. Jos ihmiset haluaakin kattoa vaan yhden söpön kissakuvan ja scrollata eteenpäin pakaratreenivinkkejä, eikä lukea 4 sivua tokoa ja estesatulaa. Siksi on tosiaa kivaa kun sinäkin ilmoittauduit huikasti koira- ja heppamimmiksi!

  7. Moi Aku!

    Mahtavaa, että olet palannut heppailemaan. Täällä ilmoittautuu yksi ratsastaja ja ahkera kuntosalilla treenaava, tosin blogini keskittyy oikeastaan lähinnä siihen hevospuoleen. Asun Tukholmassa ja olen apukätenä muutamalle hevosenomistajalle mikä sopii tämänhetkiseen tilanteeseeni erinomaisesti kun pääsen ratsastamaan eri hevosilla useamman kerran viikossa. :) Blogisi kuuluu lempiblogeihini ja ihan super juttu jos täältä löytyy hevosjuttujakin välillä! :D

    http://topangan.blogspot.se/

    • Oi ihania hevosia sulla siellä!

      Aivan ihanteellinen tilanne olla apukätenä usemmalle, tulee ihan vanhat ajat mieleen :) Kuin siistiä, että olet vielä Ruotsissa niiden kanssa!
      Ihan parhautta kuulla, että blogini on osana lempiblogejasi, kiitos :) Niin ja Maaikelle paranemisia! Lasse just toissapäivänä tökkäs Namua vahingossa sormella silmään kun jotain sähläsivät ja Namulla on nyt myös punoittava silmä.. paranee kyllä joka päivä, eikä koira itse ole tainnut huomatakaan :D

  8. Entisenä heppatyttönä toivon ehdottomasti lisää heppajuttuja! Tää oli muutenkin kiva postaus. Tällaisia pidempiä ja perusteellisia postauksia on kiva lukea =)

    • Jihuu kiva kuulla, kiitos kun kommentoit :) Pitää pyytää Lassea taas talleille kuvailemaan! (varmaan jokaisen aviomiehen unelmaduuni :D)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta