Laboe, täydellinen rantakohde

Eilen käytiin Namun kanssa Laboessa, meidän lempipaikassa täällä Saksassa. Kesällä täällä järjestetään yhdet suurimmista purjehduskilpailuista ja etenkin silloin tämä suosittu rantalomakohde tulee vilisemään turisteja. Tänne me halutaan muuttaa.

FullSizeRender 4 IMG_0572 IMG_0526 IMG_0601 IMG_0560 IMG_0619 IMG_0616

Nyt offilla Laboessa on vielä todella hiljaista. Koirat juoksevat vapaana pitkin hiekkarantaa, kaikki paitsi Namu. Pelkään, että se päättää liittyä johonkin saksalaisten pupujen yhteiskuntaan, eikä enää palaa :D Suomessa tämä 1,5v nappula on ottanut hatkat vain kerran elämänsä aikana. Sain sydänkohtauksen kun huusin sitä monta minuuttia keskellä yötä ja vannoin ostavani sen pantaan GPS-lähettimen.

Namu pysyy ikäisekseen vapaana ihan hyvin lähettyvillä, useimmiten ihan metrin etäisyydellä. Silti vähän pelottavaa pitää irti vieraassa maassa. Jossain pellolla, missä ei ole autoja – ehdottomasti anytime! …mutta rannalla, missä on ihmisiä ja muita koiria? Kaikki tosiaan suhtautuu ihanasti täällä Namuun, kovin erilailla kuin Suomessa, mutta eihän sitä tiedä jos joku ei haluakaan koiraa jalkoihin pyörimään ja vaikka potkasee sitä. Täällä Namua ei pelätä ja ihmiset tulee usein lääppimään ihan kysymättä. Koiratkin tuodaan suoraan luo. Namu on leikkiessään hyvin bulldogimainen, eli paljon painia ja jonkin verran murinaa – ei kuitenkaan vihaista sellaista. Vähän niin kuin ihmislapset kiljuu ja nauraa leikkiessään. Suomessa ei mennä enää koirapuistoin, koska moni pelästyy tätä käytöstä, poimii koiransa syliin, huutaa, että luonnevikainen ja lähtee menemään. Siksi ollaan suosittu kahdenkeskisiä leikkejä tuttujen koirien kanssa ja nehän on olleet aina tosi sujuvia ja kivoja kaikille.

Mitä mä täällä teen kun rannalla vapaana olevat koirat juoksee luokse? Päästänkö irti ja annan sen painia? Ahdistuneena odotan mahdollista saksalaista huutoa, mitä en kuitenkaan ymmärrä? Vai ”juostaanko pakoon”? Pelottavaa oppia maan tavoille tällaisissa asioissa. En halua pahoittaa kenekään mieltä. Mainittaakon vielä panikoojille, ettei Namu ole koskaan satuttanut ketään :) Suomessahan se ei ehdottomasti moikkaa hihnassa yhtään ketään, mikä on osa sujuvaa hihnassa kävelyä ja ohituskoulutusta. Ei ole kivaa kun 42 kiloa vetää jokaiseen tilanteeseen ja siksi ollaan panostettu tähän. Täällä tavat vaan on niin erilaisa, etten ehkä kehtaa käyttäytyä samalla tavalla kuin Suomessa.

IMG_0550 IMG_0563

Käveltiin melkeen 4 tuntia pitkin Laboen rantaa ja katuja. Etsitään kuumeisesti uutta asuntoa ja ajattelin hyödyntää tilanteen. Menin rohkeasti kysymään joka paikasta, missä oli kyltti, että vuokrataan asuntoja. Ollaan me aiemminkin tätä tehty kahdestaan, mutta nyt menin omin päin.

IMG_0602

…ja niitähän riittää. Ensimmäinen paikka, missä yritin kysyä vapaata asuntoa, ei yllättänyt lainkaan. Kaunis kevätpäivä, ilmeisesti paikan omistaja hakemassa ovelta postia, menen ystävällisesti sanomaan, että ”Guten Morgen! Spechen Sie Englisch?

…eli ”Hyvää huomenta! Puhutteko Te englantia?” Mihin saan vastauksen: ”Nein! Nein, nein, nein!”, eli taas kerran kaikui ”Ei, ei ei ei” samalla kun rouva pakeni sisään ja löi oven kiinni nenäni edestä.

Olen kyllä tällä käyttänyt sen verran saksaa, että pystyn kyllä jotenkin vuokraamaan asunnon saksaksikin. Nyt en saanut edes mahdollisuutta yrittää. Huokasin (niitä tulee paljon täällä, huokauksia siis) ja jatkoimme äimistyneinä matkaa, naapurustoa ihaillen.

FullSizeRender 3 IMG_0529

Tiesin jo entuudestaan, missä paikallinen turisti-info sijaitse ja menin katsomaan oliko se auki. Info on auki muistaakseni 2h per päivä nyt offilla, eli aika hyvin saa ajoittaa. Täällä moni paikka on avoinna, etenkin lauantaisin, ihan hassuja aikoja, kuten juuri pari tuntia. Liikkeet ja esim. eläinlääkärit saattavat olla myös keskellä päivää kiinni useita tunteja.

Infossa neuvottiin kävelemään viereiseen loma-asuntojen välitystoimistoon. Siellä pari rouvaa sanoin ihan suoraan, että ”It is very hard to find an apartment here, we know. There is this one company bear the beach. They mainly sell apartments, but they are your only chance”, eli suomeksi meidän ainoa toivo oli yksi pulju rannan lähellä, jossa pääasiassa myydään asuntoja. Jos sieltä ei nappaa neuvottiin luovuttamaan. Vähänkö kuumotti.

Löydettiin toimisto ja arvatkaa mitä? Meille tulee luultavasti huomenna lopullinen tarjous kämpästä soppareineen! Hinta oli kyllä suolainen asunnon kokoon ja  ja silloinkin sain neuvoteltua huikeat 40% pois hinnasta, koska vuokraamme asunnon 4 kuukaudeksi. Saa silti vähän sykkiä töitä sen vuokran eteen, sillä se on enemmän kuin meillä on Suomessa, eikä meillä sielläkään ole mitenkään edullista. Menenkin pikimmiten tilaamaan kämppään kiinteän netin. Ei nyt vielä juhlita ennen kuin nimi on paperissa ja asunto katsastettu, mutta onhan tää nyt hemmetin iso voitto!

IMG_0575

/Aku

Instagram: @aurorarenvall
Facebookista tai Bloglovinista saat uusimmat päivitykseni kätevästi. Bloglovinista voi myös tilata uudet postaukset omaan sähköpostiin. Hard core bootytreeniohjelma 29€? Täällä lisää!

Aku

8 vastausta artikkeliin “Laboe, täydellinen rantakohde”

    • Kiitos!! On kyllä jännää :D! Se vapautuu 28.3, joten pari viikkoa pitää kuitenkin olla täällä, mutta äkkiäkös se menee :) Täällä on niin sympaattinen ihana vuokraisäntä, että olen sen vuoksi vähän kiintynyt tähän ekaan kämppään. Ei haluaisi ”viedä tuloja” tältä vuokraisännältä, mutta eihän tässä voi nyt muita ajatella kun oma asunto kyseessä. Vuokraisännän täti (perhefirma) oli ihanasti ennen meidän tuloa siivonnut tän kämpän ihan kiiltäväksi ja eilen vuokraisäntä toi meille seinäkellon, minkä oli korjannut vartavasten meitä varten <3

  1. Moi, en jaksa nyt selata ja vaikka poista tää kommentti ku oot lukenu, jos on ihan turha :) Onhan teille Namulle semmonen vastuuvapausvakuutusn(oisko 60e/vuos, muttaa kattaa huikeita summia, samanlainen kannattaa kodille hankkia..) (Suomalaiset Saksassa FB ryhmä ja haku koira, tulee aika nopeesti sieltä keskutselu)? Ja vapaaks en päästäis ollenkaan, koska sulla tuskin on Saksassa vaadittavaa ”koira-ajokorttia”, joten ihan kaikki varmaan laitetaan sun syyks jos jotain kävis :/ En haluu nyt olla masentava, mutta iso koira on aina iso koira ja joskus ihan leikkiessäki voi pienempi jäädä jalkoihin :) Piti oikein tarkistaa, ettei Namu oo teiän osavaltion kieltolistalla (onko mulla liikaa aikaa..) Vinkkinä Hessenissä kokonana kielletty, Bayerissa ja NW:ssa kakkosluokassa :)

    Tsemppiä! Ku pääsee sen ekan kuukauden yli, ni alkaa taas valo paistaa elämään! Itehän ahdistun netin puutteesta ilman mitään yritystoimintaakin, varsinki ku yksinään suhaa täällä..

    • Varsinkin yksin ollessa mullakin olisi kyllä ihan liian orpo olo jos ei olisi nettiä, mistä etsiä tietoa uudessa kohteessa ja miksi ei viihdyttää itseään vaikka iltalehteä tai instaa selaamalla kun aikaakin on :)

      Ei ollut ollenkaan turha kommentti! Soitin ennen matkaa meidän vakuutusyhtiöön, missä Namullakin on vakuutus. Sehän korvaa lääkärikuluja, mutta myös Namun aiheuttamia vahinkoja usemman kymmenen tuhannen euron verran. Se on voimassa täällä Saksassakin. Pitääkin kaivaa tuo keskustelu sieltä fb-ryhmästä! Toi koira-ajokortti oli kyllä ihan uusi juttu. Katsoin Kielin kaupungin omilta sivuilta koiraohjestusta ja siellä ei lukenut näistä mitään

      Googlasin itsekin noita kiellettyjen koirien listoja (mitkä on täynnä kaikenlaista pullamuru-rotua ja ihan älyttömiä muutenkin :D) ja löysin silloin vaan Berliin listan ja se oli ainakin Namu-vapaa :)

  2. Moi!

    Ymmärrän täysin, että pelottaa pitää Namua vapaana vieraassa maassa ja itsekään en todellakaan päästäisi vapaaksi koiraani(jos sellainen olisi) tossa tilanteessa kun itse olet. Mua ainaki pelottais niin paljon et jos vahingossa koira lähtisi jonnekin juoksemaan ja sitä ei sitten löytyisi, niin hyi kauhea… :/ Mun mielestä on todella järkevää pitää sitä vielä hihnassa kun koskaan ei tiedä. Varsinkaan vieraassa maassa :)

    • Moikka :) Namu on niin sählä, että eniten sen takia pelottaa just, että se juoksee rannalta pois auton alle :/ Saattaa ihan rauhallisella kävlylenkilläkin kävellä nätisti vierellä löysällä hihnalla ja yhtäkkiä sännätä autojen sekaan. Joutuu kokoajan pitämään huolta, että pysyy elossa :D Tämä menee varmasti ohi kun ikää tulee se 2-3 vuotta (+ tämä jatkuva koulutus), sitten jonain kauniina päivänä :D

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta