Pakkoruotsi pois t. suomenruotsalainen

Tämä on aika herkkä aihe suomenruotsalaisille ja saan varmaan nyt jonkin verran lokaa. Aion kuitenkin kirjoittaa tästä. Olen halunnut kirjoittaa tästä jo pidempään.

Minä olen suomenruotsalainen. Synnyn Ruotsissa, mutta vanhempani ovat täysin suomalaisia, he olivat vain Ruotsissa opiskelemassa, kun minä tulin maailmaan. Isäni on suomenruotsalainen ja syntynyt Suomessa, kuten koko lähisuku. Tämä täytyy perustella siitä syystä, että yllättävän moni olettaa suomenruotsalaisen olevan kotoisin Ruotsista, eikä ole siksi jotenkin oikea suomalainen? No, ei mennä siihen.

Lapsena ollaan kotona puhuttu 25% ruotsia ja 75% suomea. Isäni kanssa olemme siis puhuneet puolet ajasta ruotsia. Nykyään aikuisena, pois kotoota muuttaneena, puhun ruotsia vielä vähemmän kuin nuorempana.

Vaikka ruotsi on äidinkieleni (olen käynyt peruskoulun ja lukion ruotsiksi), en koe olevani siinä niin hyvä kuin muissa kielissä. Suomenkielen tunneilla olin ysin oppilas ja ruotsinkielen tunneilla sijoituin pari numeroa alemmas. Suomenkieltä oli minusta ihanaa ja kiinnostavaa kirjoittaa, tekstiä oikein kumpusi jo ala-asteella. Ruotsinkieleen minulla ei ollut samanlaista kiinnostusta. Minusta ruotsia oli kivaa puhua kavereiden kesken ja kotona, mutta kieliopillisesti se oli aina haastavampaa, eikä ihmekään, kun asumme Suomessa.

lake-896191_960_720

Suomenruotsalaisilla on tapana puhua myös suomea, vaikka puhutaan ruotsia – sellaisia välisanoja, mitä ei sillä hetkellä nyt vaan muisteta, mitä ne ovat ruotsiksi. Omien ruotsinkielisten ystävien kanssa tulee puhuttua siis todella epäpuhdasta ruotsia. Kaikille (?) suomenruotsalaisille sanotaan aina, että ”Hae sitten ruotsinkieliseen yliopistoon, sinne pääsee sisään paljon helpommin, kun hakijoita on vähemmän!. Ei se kuitenkaan ainakaan minulle ole helpompaa, kun lukeminen on hitaampaa, eikä se kieli vaan kiinnosta niin paljon, että haluaisin oppia ammatin ruotsiksi. (Kamalaa suomenruotsalainen, joka ei ole superkiinnostunut ruotsinkielestä!?). Muut kielet kiinnostavat paljon enemmän ja niissä lukeminenkin sujuu nopeammin. Enkä nyt tarkoita, että jotenkin kirjain kirjaimelta ruotsia tavaisin, vaan kun luettavia sivuja on 1500 esimerkiksi pääsykokeisiin ja ne kirjat pitäisi lukea vaikka neljästi, niin se tarkoittaa monen monta ylimääräistä tuntia. Tykkään Ruotsista, ruotsalaisista, suomenruotsalaisuudesta, juuristani jne., mutta en halua jatko-opiskella ruotsiksi. Voin vaan kuvitella miltä joistakin ei-suomenruotsalaisesta tuntuu, kun pakotetaan lukemaan vuosikaudet kieltä, mitä ei sen pahemmin tarvitse.

Pakkoruotsi pitäisi mielestäni lopettaa heti. Antaa ihmisille vapaus valita. Oppimisen (ja ehkä opetuksenkin) taso nousisi taatusti.

Moni lukee ruotsia vuosikausia osaamatta muodostaa lähes yhtäkään lausetta.

Mitä jos olisi lisää englannin kielen opetusta? Siitä olisi ehdottomasti eniten hyötyä suomalaisille, onhan se yksi maailman kansainvälisimmistä kielistä. Etenkin kun peruskoulussa ei voi olla jokaisen kielen opettajaa ihan budjettisyistä, olisi hyvä, että panostettaisiin mahdollisimman hyödyllisen kielen opiskeluun, eikä ruotsin kieli valitettavasti ole sellainen – mahdollisimman hyödyllinen.

woman-1191828_960_720

En ole ollut suomenkielisen peruskoulun ruotsintunnilla, mutta sen perusteella mitä olen kuullut, suurta osaa ei kiinnosta oppiminen. Minusta on järkyttävää, että 26-vuotias aviomiehenikin pakotetaan lukemaan ruotsia vielä Laureassa useamman kurssin verran. Hänelle olisi ollut huomattavasti hyödyllisempää tuplata englanninkielen opinnot. Lassen englannintaitoja parantaaksemme, muutimmekin koko perhe nyt Saksaan, missä Lasse on nyt vaihto-opiskelijana vielä 4 kuukautta.

Kuulen itse usein perustelun ”Ruotsi on meidän naapurimaa, on hyvä, että osataan ruotsia!”. Kuinka moni ruotsia opiskelleista puhuu Ruotsissa käydessään ruotsia? Varsinkin kun ruotsalaisilla on hyvä englanti, voisivat ne pari ruotsinkielistä lausetta osaavat suomalaiset puhua huonon ruotsin sijaan parempaa englantia!

Mielestäni pakkoruotsin tilalla englanninkielen opetuksen tuplaaminen olisi paras ratkaisu tai vaihtoehtoisesti tarjota koulukohtaisesti laajemmin tai intensiivisemmin muita suuria kieliä, kuten venäjä, espanja, kiina, ranska ja saksa. Kun ruotsinkielen opiskelu vapautettaisiin valinnaiseksi, voisivat koulutkin itse valita ken haluaa tarjota oppilailleen myös ruotsin opetusta. Olisi ihan mielenkiintoista nähdä kuinka moni valitsisi kansainvälisempiä kieliä ja kuinka moni pysyttäytyisi nykyisissä kielissä. Juurikin budjettisyistä valintoja pitäisi tehdä. Varmasti jokainen koulu palkkaisi mielellään useamman eri kielen opettajan jos voisi. Meilläkin järjestettiin Sipoon lukiossa, ymmärtääkseni ensimmäistä kertaa, espanjankielenopetusta kun olin itse siellä oppilaana. Tietysti tartuin tilaisuuteen. Opiskelen espanjaa tälläkin hetkellä.

boat-983899_1920

Kulttuuri kehittyy. Kyllä, maamme on kaksikielinen, mutta sitä toista kieltä puhuu noin 5% ja heistä lähemmäs 100% puhuu myös muita kieliä.

Samaan hengenvetoon sanon, että niin kauan kun tässä maassa Lastensairaala pitää rakentaa talkoovoimin, voisivat kaikki päivänselvät kyltit olla yksikielisiä. Kirjasto on kirjasto, eikä bibliotek. Kuinka moni tarvitsee sen ”Bibliotek” sanan siihen rakennuksen seinään? Kuinka moni suomalainen ei nyt ymmärrä ilman ruotsinkielistä sanaa, että sieltä saa kirjoja? Aina puhutaan, ettei valtiolla ole rahaa ja jostain pitää säästää. Mitä jos säästettäisiin tästä, kun uusia rakennuksia rakennetaan tai vanhoja restauroidaan?

photo-1455617495052-b962cadcd5e5

Kyllä, omasta ruotsinkielen taidostani on ollut hyötyä töissä pari satunnaista kertaa, mutta joka kerta, olisin aivan hyvin voinut hoitaa saman asian suomeksi tai englanniksi. Ruotsinkielen osaaminen on hyvää palvelua, ei välttämättömyys. Itsekin asioin mielelläni mm. Sipoossa ja Porvoossa ruotsiksi, kun tiedän, että siellä palveluammateissa usein suositaan ruotsinkielisiä. Onhan ruotsia sitä osaavana ihan kivaa ja kotoista puhua, mutta ei se tarkoita sitä, että se pitäisi pakottaa kaikille opittavaksi. Ruotsin osaaminen on myös auttanut minua oppimaan muita kieliä asteen helpommin, mutta niinhän se on muidenkin kielien kanssa. Kun osaat espanjaa, opit ehkä portugalia helpommin. Kielen oppimisen edellytyksenä ei kuitenkaan ole yhdenkään muun kielen osaaminen.

”Ruotsin opettelu on hyvä pohja oppia muitakin kieliä.”

Vielä parempi tapa oppia mitä tahansa kieltä on lukea sitä itseään, eikä välissä vuosia ruotsia. Ja vastaavasti nämä muut kielet varmaankin olisivat sitten myös hyvä pohja tarpeen tullen oppia ruotsia.” -Ruotsivapaaehtoiseksi.fi

Pakkoruotsin poistaminen ei ole yhtä kuin suomenruotsalaisen kulttuurin katoaminen Suomesta. Sehän ihmisiä taitaa siinä pelottaa, kun asiaa on vängätty vuosikaudet? Jos jotain, suomenruotsalaista kulttuuria varmaan arvostettaisiin enemmän, kun kielioppia ei pakotettaisi. Kulttuuri on kuitenkin niin paljon enemmän kuin kielioppi.

”Ruotsi ja ruotsin kieli ovat keskeinen osa historiaamme.”

”Kyllä, mutta historiaa opiskellaan historiantunneilla. Kielten opetuksen täytyy tähdätä tulevaisuuden tarpeisiin, ei menneisyyteen. Menneisyyteen ei voi työllistyä eikä lähteä edes turistimatkalle kieliosaamistaan hyödyntämään.” -Ruotsivapaaehtoiseksi.fi

Kaikista ikävimpiä tilanteita töissä ovat olleet ne, kun asiakas tulee puhumaan ruotsia ei-ruotsia-puhuvalle työkaverilleni. Työkaverini yrittää palvella ruotsiksi, mutta ymmärrettävästi se ei ole kovin tuottoisaa, kun hän ei ymmärrä mitä häneltä halutaan. Työkaveri koettaa puhua suomea tai kokeilee englantia, mutta suomenruotsalainen asiakas jatkaa vaan väkisin ruotsiksi, vaikka hyvin voisi tässä tilanteessa puhua suomea. Ja kyllä, tunnistan kyllä milloin kyse on periaatteesta, eikä kielitaidosta. Minusta tällainen käytös on todella töykeää. Näitä on tapahtunut työvuosieni aikana muutaman kerran. Jotenkin tuntuu kuitenkin, että tämä ruotsinkielen taidon vaatiminen liittyy siihen pakkoruotisiin – koska kun kaikki sitä lukee, kaikkien tulee sitä myös osata?

”Kielikoulutuspolitiikkamme epäonnistuu myös siinä mihin se sanoo pyrkivänsä. Kaikilta korkeakoulutetuilta vaadittava ns. virkamiesruotsi ei takaa ruotsinkielisiin palveluihin riittävää kielitaitoa. On parempi, että motivoituneet, vapaaehtoisesti ruotsia opiskelevat ammattilaiset vastaavat tästä tehtävästä.” -Ruotsivapaaehtoiseksi.fi

Tässä postauksessa oli pari lainausta Ruotsivapaaehtoiseksi.fi sivuilta. Löysin sivut sattumalta kun tein aiheeseen vähän taustatutkimusta. Nyökytellen luin sivuja läpi ja siksi täällä onkin lainauksia, koska he ovat perustelleet kantansa todella hyvin. Täällä on koko lista usein esitetyistä väitteistä, miksi pakkoruotsi pitäisi säilyttää. Osa on jopa hupaisan naiiveja. Muistuttaa vähän niitä perusteluita, joita on käytetty tasa-arvoista avioliittolakia vastaan.

Terveisin, homoliittoja kannattava suomenruotsalainen pakkoruotsin vastustaja

/Aku

P.S Tein pienen kyselykaavakkeen blogini lukijoille, ”Pitäisikö pakkoruotsi muuttaa valinnaiseksi ruotsiksi?”. Vastaaminen kestää noin sekunnin, käy sinäkin klikkaamassa kyllä / ei ja katso samalla miltä kokonaistulos näyttää :) Useissa suuremmissa kyselyissä vastaukset ovat menneet aika lailla 50/50, jännää nähdä mikä tämän tulos tulee olemaan.

Instagram: @aurorarenvall
Facebookista tai Bloglovinista saat uusimmat päivitykseni kätevästi. Bloglovinista voi myös tilata uudet postaukset omaan sähköpostiin. Hard core treeniohjelma made by me 29€? Täällä lisää!

Aku

54 vastausta artikkeliin “Pakkoruotsi pois t. suomenruotsalainen”

  1. Lisäksi tuohon; kunka moni suomalainen puhuu Ruotsia siellä käydessään. Kuinka moni suomalainen käy Ruotsissa? :’D Jos nyt lasketaan pois Tukholman risteilyt tai pikapikaa Ruotsin puolella shoppailu..

    Rupesin tässä oikein miettimään omaa ruotsinkielen osaamistani eikä mieleen tule mitään lauseita! Hejsan sanalla ei pitkälle pääse.

    • No niin just! Tätä tarkoitan :D

      Pyysin Lassea luettelemaan hänen osaamiaan lauseita äsken ja sieltä tuli ekana myös ”Hejssan”! Seuraavaksi ”Jag inte talar svenska.” (ei oikein, mutta sinnepäin sentään!), ”Hur mår du?”, ”Vi måste äta”, ”Är du färdig?” & ”Jag är jätte hungrig” :D Kaikki tärkeimmät siis. Lasse on nyt vähän huono esimerkki nykyään kouluosaamisen suhteen, koska nuo kolme viimeistä on kyllä selvästi opittu tässä meidän 4 yhteiselovuoden aikana :D

    • Odotan yhä sitä tilannetta, jossa voin auttaa lähimmäistä joko lauseella ”nu ska vi åka med rulltrappan” tai ”tyvärr har vi inte dockteatern”, koska ne on ainoat asiat ruotsista jotka osaan sujuvasti. En pidätä hengitystä odottaessani…

  2. Aamen! :D joo ei ole tullut ruotsia käytettyä missään vaikka siitä tykkäsin ja hyviä numeroita sainkin. En tosin lukenut muuta kuin pakolliset koska no, oli paljon tärkeämpiä kursseja enkä käytä ruotsia, en edes ruotsissa :P yliopiston virkamiesruotsissakin opin vain mikä on maatila ruotsiksi, tälläkö sitten oikeesti pitäisi pystyä kertomaan asiakkaalle ruotsiksi mikä lemmikkiänne vaivaa ja mitä sille tehdään. Ei moro :D kyllä noista suurkielistä on enemmän hyötyä!

  3. Niin… ruotsihan on pakollinen kieli koulussa sen takia, koska se on Suomen toinen virallinen kieli. Niin kauan kun ruotsi on virallinen kieli, sitä pitäisi opettaa peruskoulussa.

    Asun itse Kokkolassa ja täällä riittää ruotsinkielisiä asiakkaita. Palveluammatissa se on hyödyllinen taito ja yritän aina palvella asiakasta hänen omalla äidinkielellään (suomi, ruotsi ja enkku), jos se on mahdollista.

    Mulla on itellä se fiilis tästä asiasta että pakkoruotsin saa lopettaa mun puolesta, jos ruotsi ei oo enää virallinen kieli. Niin kauan kun laissa lukee että se on virallinen kieli, siitä tulee opettaa perusasiat peruskoulun aikana.

    Itse opiskelen amkissa tradenomiksi ja koin ruotsin kurssit tosi hyviks, oppi paljon semmosta sanastoa mitä tarvii ammattielämässä eikä niitä sanastoja käydä läpi peruskoulussa/lukiossa. 2 kurssia oli pakollista ruotsii mun koulussa, toinen kurssi keskitty puhumiseen ja toinen kirjottamiseen.

    • Musta taas kuulostaa siltä, että sinä olisit niitä, jotka valitsisi mielellään ruotsinkielen opiskelun ja sitähän kannatan :) Miksi muille ei voi antaa vapautta valita toista heidän (ja muun maailman) hyödyllisemmäksi kokemaa kieltä?

    • Jos ruotsi ei olisi virallinen kieli ja saisi valita englannin lisäksi toisen pakollisen kielen niin luultavasti en valitsisi ruotsia. Ainoa syy miksi haluan kieltä osata on se, et ruotsi on virallinen kieli Suomessa. Oon halunnut osata ruotsii jonki verran koska tiiän et ruotsi on virallinen kieli->tietyis duuneis sen osaaminen on välttämätöntä.

      Oon kyllä opiskellut koulussa äidinkielenä suomen, vitosluokasta ruotsin, lukiossa ranskan ja espanjan ja nyt amkissa vielä saksaa (koska oli mahdollisuus tehdä kielipisteet saksan kursseilla etänä :D). Kyllähän meillä kaikilla on vapaus valita muitakin kieliä, joita voi opiskella (jos kokee ne hyödylliseksi).

      Ajatus siitä, että asutaan kakskielisessä maassa ja kerrotaan vaan osalle kansaa, että teidän ei tarvii opetella perusteita kummastakin virallisesta kielestä ei oo kovin tasa-arvoinen päätös. Sen takia mä koen et kumpikin kieli tulee olla pakollinen jokaiselle peruskoulun opiskelijalle :)

    • Maailmassa on paljon maita, joissa on useita virallisia kieiä. Missään ei kuitenkaan ole pakkoruotsimme kaltaista järjestelyä. Kielen virallisuus ei siis johda pakkoon. Voisimme nimittää myös saamen kielet kansalliskieliksi (sitähän ne ovat) emmekä kuitenkaan joutuisi pakkosaamen pauloihin.

    • ”Oon halunnut osata ruotsii jonki verran koska tiiän et ruotsi on virallinen kieli->tietyis duuneis sen osaaminen on välttämätöntä.”

      Riippuu siitä miten nuo asiat järjestellään. Toki jos koet sen noin merkittäväksi syyksi opiskella ruotsia niin lukisit sitä varmaan sitten myös vapaaehtoisena.

      ”Oon kyllä opiskellut koulussa äidinkielenä suomen, vitosluokasta ruotsin, lukiossa ranskan ja espanjan ja nyt amkissa vielä saksaa (koska oli mahdollisuus tehdä kielipisteet saksan kursseilla etänä :D). Kyllähän meillä kaikilla on vapaus valita muitakin kieliä, joita voi opiskella (jos kokee ne hyödylliseksi).”

      Millä ajalla luetaan muita asioita jos aina on mahdollisuus lukea vapaaehtoisesti lisää kieliä? Itsekin olen kielissä ihan taitava ja varmaan olisin ruotsin suht helppona kielenä lukenut mutta voin kyllä hyvin nähdä että kokonaisuutena voisi olla hyvä että luettaisiin vähemmän, mutta vapaavalintaisempia ja pidempiä kieliä.

      ”Ajatus siitä, että asutaan kakskielisessä maassa ja kerrotaan vaan osalle kansaa, että teidän ei tarvii opetella perusteita kummastakin virallisesta kielestä ei oo kovin tasa-arvoinen päätös.”

      Ei niillä perusteilla oikeasti tee mitään. Itselläni on oikein hyvät suoritukset ruotsista mutta en minä sitä oikeasti puhu, ja toisaalta ihan vaan oma puhdas mielenkiintoni suuntautuu ehkä jonnekin muualle kuin Ruotsiin/ruotsin käyttöön. Voi tietysti kyllä sanoa että en minä puhu saksaa tai ranskaakaan joita myös luin koulussa ihan menestyksekkäästi.

    • Siitä on kyllä ihan jopa jonkinsortin korkeimman lainvalvojan näkemys että ruotsin kielen virallisuus (itse asiassa se on jopa ”kansalliskieli”) ei tarkoita pakollista ruotsin opiskelua. Suht hyvin me on pärjätty tähänkin asti vaikka ruotsin tulokset on mitä on…

  4. On ehkä typerää pitää kieltä pakollisena, mutta en usko että siitä kovasti haittaa on. Usein kaksi-/monikielisissä maissa on opetettava koulussa toisen kotimaisen kielen alkeet, no hyödyllisempää se tietysti on jos kotimaiset kielet ovat suuria kieliä, mutta meillä on pieni maa ja pienet kielet :). Ainakin koko minun perheeni on hyötynyt kielitaidostamme työelämässä, jossa ruotsia on tarvittu. Olemme kaikki täysin eri aloilla, mutta kaikissa ruotsi on välttämätön :). Kiitollinen olen tästä, mutta en osaa suhtautua toiseen kotimaiseen ”pakkoruotsina”, kun kävin koulut ruotsiksi. Ajatus varmaan olisi eri jos olisin suomalaisessa koulussa ollut :). Itse olen vähän sattumien kautta suomenruotsalainen/ruotsinsuomalainen. Ruotsissa elin ensimmäiset 15v, jonka jälkeen muutin Suomeen ja kävin suomenruotsalaista koulua. Tausta aika sama, paitsi että vanhempani ovat suomea äidinkielenään puhuvia. Opiskelin Ruotsissakin suomalaistaustaisten lasten kanssa myös suomea koulussa, ja Ruotsissa ainakin vaalitaan hirveästi myös esim suomenkielentaitoa, vaikka useimmat suomalaiset puhuvat englantia. Ruotsi oli virallinen kieli jopa Suomessa ennen kuin Ruotsissa, hassua :D. No kuitenkin minä rakastan suomenruotsia ja sitä kun suomenruotsalaiset nauravat riikinruotsilleni, murteesta ei oikein enää eroon pääse kun on koko lapsuuden länsinaapurissa asunut.

    • En ole sanonutkaan, että siitä on haittaa vaan, että muusta on enemmän hyötyä :)

      Minäkin tykkään ihan älyttömästi omasta stadilaisen ja sipoolaisen suomenruotsinmurteestani <3

  5. Mukava kun otit asian puheeksi!
    Itsekin olen tätä lukiolaisena funtsinut, mutten ole kunnon mielipiteeseen vielä päässyt.
    Itse tykkään aivan valtavasti ruotsinkielestä. Toisaalta harmihan se on, että aika harvahan sitä sitten työelämässä enää tarvitseekaan (ellei nyt ihan Ruotsiin muuta). Myös varmasti muut pohjoismaalaiset kielet on sen avulla helpommin omaksuttavissa. Itse liputan siis ruotsin kielen puolesta. Jos se olisi vapaaehtoinen, en välttämättä sitä olisi valinnut. Ja se olisi ollut tavaton sääli, koska kutenn mainitsin pidän ruotsin kielestä.
    Toisaalta tuo ehdotus lisätä englannin kielen tunteja on myös mielestäni erittäin hyvä, koska sillähän maailma pyörii.
    Nythän ”pakkoruotsi” alkaa useimmiten yläasteelta ja on se keskipitkä. Yksi vaihtoehtohan olisi siirtää ”pakkoruotsi” alkamaan vasta kasiluokalta ja pituuudeltaan voisi olla se yläasteen lyhyt kieli. Ruotsin kielen opetusta tulisi vähemmän, mutta kuitenkin pysyisi opetussuunnitelmassa ja saisi edes jonkinlaisen kosketuksen siihenkin toiseen kotimaiseen kieleen.

    • Niin jos se olisi ollut vapaaehtoinen, olisit ehkä valinnut toisen kielen? Harvemmin yhdenkään kielen oppimista katuu, oli se kieli mikä vaan :)

      Ihan hyvä tuo ehdotuksesi siirtää ruotsi kasiluokalle, jos sen jossain tarvitsisi pakollisena olla.

      Nimenomaan vanhempanahan (koulujen jälkeen) monet ruotsin opiskelua alkaakin vasta arvostamaan ja harmittelemaan, ettei se kiinnostanut nuorempana opiskeluaikoina. Se ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että se opiskeluaika on jo mennyt hukkaan aiemmin, eli sen ajan olisi voinut käyttää paremminkin ja opiskella sitten myöhemmin sitä ruotsia kun se on alkanut kiinnostamaan. Kursseja varmasti löytyy tai järjestyy sitä mukaa kun kiinnostustakin.

      Kivaa rakentavaa keskustelua tämä :)

    • ”Jos se olisi vapaaehtoinen, en välttämättä sitä olisi valinnut. Ja se olisi ollut tavaton sääli, koska kutenn mainitsin pidän ruotsin kielestä.”

      Entäs jos olisit lukenut jotain muuta kieltä ja sitten todennut että pidät siitä? Tuossa on vähän kehäpäätelmän makua… luit ruotsia ja pidät siitä, joten sitä on pitänyt lukea jotta olet päätynyt pitämään siitä.

      ”Ruotsin kielen opetusta tulisi vähemmän, mutta kuitenkin pysyisi opetussuunnitelmassa ja saisi edes jonkinlaisen kosketuksen siihenkin toiseen kotimaiseen kieleen.”

      Toisaalta sitten se ruotsin taito olisi vielä turhempi.

  6. Erittäin hyvä kirjoitus, olen kanssasi samaa mieltä! Edellisissä vastauksissakin on nähtävissä näitä naurettavia perusteluja: ”Mutku eihän siitä mitään haittaakaan ole” tai ”Ruotsi on suomen toinen virallinen kieli!!” tai ”Kyllä minäkin olen siitä hyötynyt” tai ”Minusta ruotsi on helppo kieli”. En edes jaksa perustella miksi nuo on niin kuluneita ja typeriä fraaseja…

    • Niin suurin osahan on mielipideperusteluita, kuten se, että juuri se henkilö käyttää kyllä ruotsia työssään aktiivisesti, eikä pärjäisi ilman. Montakohan heitä on kokonaiskuvassa? Aika pieni prosentti – ja silti kaikkien tulee sitten sitä opiskella…

      ”Ei siitä haittaakaan ole” on minusta taas paras perustelu sille, että ruotsin opiskelu voisi olla vapaaehtoista :D On se jännä kun ensiapukurssi ei ole pakollinen osa opetussuunnitelmaa, se voisi olla vähän hyödyllisempiäkin ei-siitä-haittaakaan-ole-taito

  7. Hyvä kirjoitus! Pääkaupunkiseudulla ja ruotsinkielisillä paikkakunnilla ymmärrän ruotsin hyödyllisyyden. Mutta: suurin osa suomalaisista asuu jossain muualla. Jos asuu vaikkapa Kuopiossa, Pieksämäellä tai Imatralla, voi elää koko elämänsä kuulematta kertaakaan ruotsia käytännön elämässä.
    Käytännön esimerkkinä olen itse ollut töissä hotellin respassa yhteensä n.7vuotta, enimmäkseen Tampereella. Olen puhunut tasan yhden kerran ruotsia! Tämä tapaus olikin suomenruotsalainen, joka väkisin teki niin vaikka huomasi etten pysty kertomaan niitä asioita mitä olisi pitänyt. Kieli oli täysin unohtunut kun en ollut sitä käyttänyt moneen vuoteen lukion jälkeen. Ruotsalaiset bisnesasiakkaat kun puhuivat automaattisesti englantia.
    Nykytilaa kuvaa hyvin se, että Voice of Finlandissakin juontajat puhuvat suomenruotsalaisille kilpailijoille englantia koska taidot eivät riitä kummallakaan tämän maan ”virallisiin kieliin”. Maailma muuttuu:)

    • Anteeksi mitä :D Onko Voice of Finlandissa puhuttu englantia suomenruotslaisten kanssa? =D Jos on niin häpeän silmät päästäni.

      Kiitos tosi hyvästä kokemuspohjaisesta kommentista! Vielä turistiala isossa kaupungissa, nyt pitäisi päättäjien vähän herätä siihen mihin kannattaisi panostaa.

      Tosi isot aploodit myös sille huomiolle, että suurin osa Suomen pinta-alasta ei ole kuullut (koulun ulkopuolella) sanaakaan ruotsia vuosikymmeniin.

  8. Eniten turhauttaa että käyn parhaillaan amk ryotsia ja oletus onnettä perusteet hallussa, no ei ole. Viimeksi lukenut ryotsia ylä-asteell josta 7 vuotta ja amiksessa ruotsin opetus oli vitsi. Ja nyt pitäisi osata hoitaa virasto ja kela asioita på svenska :D kaikki helisemässä kurssilla jossa opetellaan sanastoa sosiaalitoimisto ja päiväkoti, kun ei osata sanoa edes perus keskustekulauseita xD missä vika? Tuntuu että pitää opiskella kieltä, jota ei ole päässyt käyttämään ja opettelemaan tarpeeksi :D kun tälrä kurssilta selviän, en vieläkään osaa puhua ruotsia. Aikaisemmissa todistuksissa lukee 8 ja amiksesta k3 mutta käytännössä en osaa mitään!

  9. Eiköhän suomi ole äidinkielesi siitä huolimatta, että olet käynyt koulut ruotsiksi. Olen itse suomenkielisestä perheestä, mutta olen oppinut hyvän ruotsin yliopistossa, harrastuksissa ja työelämässä. Olen työni takia suorittanut hyväksytysti esimerkiksi ns. suuren kielikokeen, joka mittaa erinomaista osaamista kielessä. Kollegani kehuvat, että puhun johdonmukaisesti joko ruotsia tai suomea sotkematta kieliä. Ruotsista on ollut minulle huomattavaa hyötyä ja käytän sitä nykyään enemmän arkipäivässäni kuin suomea. Toinen ei tee kielitaidolla mitään, toiselle se on onnenpotku. Näin se menee elämässä. Onnea korkeakouluhakuun! :)

    • Erittäin raivostuttavaa kun tullaan vaan toteamaan tällaista, että itsekö en tiedä mikä äidinkileni on?

      12 vuotta koulua, jossa oppiaine nimeltä äidinkieli = ruotsi. Olen suomenruotsalainen, isäni on, isoäitini oli. Mutta nyt voit vaan päättää, että äidinkieleni on kuitenkin suomi?

      Äidinkieli ei ole käsitteenä täysin yksiselitteinen, sillä ihminen voi kasvaa kaksikielisessä ympäristössä ja oppia jo varhaislapsuudessaan rinnakkain kaksi kieltä. Yleensä kuitenkin kaksikielisillä ihmisillä kielet ovat toiminnallisesti eri asemissa, eli jompaakumpaa käytetään enemmän tietyissä tilanteissa tai ympäristöissä. Samassa merkityksessä voidaan käyttää myös termiä ensikieli, joka on täsmällisempi siinä mielessä, että ihmisen ensimmäisenä oppima kieli ei välttämättä ole hänen äidinkielensä

      Eikö ulkomaille muuttanut suomalainen ole edelleen suomalainen, vaikka ottaisikin kaksoiskansalaisuuden tai vaihtaisi kansalaisuutta? Varmasti olisi aika loukkavaa mennä sellaiselle ihmiselle sanomaan, että ”et sä mikään suomalainen enää ole”? Jos nyt joku mielikuva tästä tilanteesta pitää luoda. Äidinkieli ei tarkoita sitä, ettei voisi aikuistuessaan oppia yhtä hyväksi tai paremmaksi muissa kielissä. Voinhan minäkin nyt alkaa lukemaan vaikka saksaa ihan yliopistossa maisteriksi ja vaikka vielä tohtoriksi. Olisin varmasti silloin parempi saksankielessä kuin suomessa tai ruotsissa. Olisiko saksa silloin äidinkieleni?

      Kiitos korkeakoulutsempistä!

  10. Moni luulee että pakkoruotsiin käytettävät tunnit voisi vaihtaa haluamaansa hyödylliseen maailmankieleen.

    Ei se niin mene. Vapautuvat tunnit käytettäisiin Englantiin, läksyihin tai muihin olemassa oleviin aineisiin. Lisää kielten opettajia ei voida palkata oppilaiden mielihaluja täyttämään. Jokaiseen peruskouluun täytyisi palkata 10-20 uutta kieltenopettajaa.

    En myöskään usko oppilaan oppivan mitään muutakaan kieltä jos ei ruotsia opi. Söpöä ajatella suomalaisten puhuvan yhtäkkiä sujuvasti kiinaa, ranskaa, venäjää, espanjaa jos niiden opiskelu ei olisikaan pakollista.

    Jos ruotsia ei tule käyttäneeksi suomessa asuessaan niin ei tule käyttäneeksi muutakaan kieltä, joten niiden opiskelu olisi vielä turhempaa.

    Englanti on ainoa universaali kieli joka kannattaa osata hyvin.

    • ”Söpöä” (not) ajatella, ettei mitään muita kieliä voi oppia jos ei HALUA oppia ruotsia =D

    • En nyt sitten ymmärrä että miksi Ruotsissa tai jossain muussa maassa voi lukea muita kieliä kuin ”jotain tiettyä naapurimaan kieltä” tms.

    • ”Englanti on ainoa universaali kieli joka kannattaa osata hyvin.”

      En vaan voisi olla enemmän eri mieltä. En ota mitään kantaa pakkoruotsiin tai sen tarpeellisuuteen (tai no joo, sen verran että vaikka itse olen suomenruotsalaisesta kaupungista kotoisin, siis sieltä pohjanmaan perähikiältä missä ruotsia oikeasti sai käyttää päivittäin, niin vastaan olen ja kovaa), mutta tuo väitös, että englanti olisi ainoa tarpeellinen kieli… siis huh huh. Riippunee kai mitä haluaa elämässään tehdä, mutta jos haluat saada työn mistään vähän globaalimmalta alalta (esim liiketalous, it, tekniikka, opetus, lääketiede, tai lähes mikä vain) niin et kyllä pelkällä englannilla pärjää. Jos haluat yhtään matkustaa, niin huomaat, että loppujen lopuksi harvinaisen harvassa maassa joka ikinen paikallinen puhuu yhtä sujuvaa englantia kuin me suomalaiset. Eri kielet ovat rikkaus, ja kulttuureihin pääsee sisälle niin paljon paremmin ihan vain kieltä osaamalla. Voi olla, että ihan mieletön työ jäisi saamatta vain oman kielitaidottomuuden vuoksi (sillä kyllä, on töitä, joissa ihan oikeasti vaaditaan ja KÄYTETÄÄN jotain muuta kuin vain englantia). Tai joku uskomaton tyyppi ja mielenkiintoiset tarinat kuulematta, koska et vain jaa yhteistä kieltä.

      t. tyttö, jonka elämä olisi vaan niin paljon köyhempää ilman sujuvaa suomea, ruotsia, englantia, portugalia ja espanjaa. Toivottavasti saan liittää tuohon vielä useita, useita kieliä lisää tulevaisuudessa.

  11. Mä en oikein ole pakkoruotsin puolesta enkä vastaan, itse siitä kielestä tykkään eikä se oo koskaan ollut mulle ongelma. Mutta ehkä kuitenkin kallistun sen puolelle, että kyllä se vois valinnainen olla. On se nimittäin vähän hassua, että esim. lukiossa sitä ruotsia on pakko opiskella 5 kurssia, kun esimerkiksi yhteiskuntaoppia vaan 2. Joo, onhan kieli paljon hitaampi sisäistää kun esimerkiksi muistaa kaikki EU:n toimielimet, mutta silti se tuntuu vähän hassulta. Vois olla hyödyllisempää vaikka yhteiskuntaoppia opiskella pari kurssia enemmän, jolloin oppis vaikka sellaset asiat kun vuokrasopimuksen tekeminen :-D

    Puhumattakaan siitä, että ruotsihan alotetaan 7. luokalla, jolloin yleensä murrosikä jyllää ja asennevammat on pahimmillaan. Nimimerkillä itseänikään ei ois vähempää voinu kiinnostaa joku ruotsin opiskelu yläasteella, ja siitäkös kärsin sitten lukiossa kun en osannut kunnolla edes numeroita… Varsinkin pojilla on tuntunu olevan yleinen ilmiö, että kun yläasteella ei oo ”homoruotsi” kiinnostanut, niin sit on oikeesti joutunut tekeen älyttömästi töitä lukiossa. Ja eikä oo ihan yks ja kaks opiskelijaa ketkä on muuten ysin opiskelijoita, mutta joiden ylioppilaaks pääsy on ollu vaakalaudalla ihan vaan sen takia että ruotsin kursseja ei oo päässyt läpi. Joten joo, kaippa mä siis kallistun sen pakkoruotsin poistamisen kannalle :-D

    Mun mielestä ruotsi on ihana kieli, ja ihan harmittaa kun sitä ei oo päässy käyttään. Sillon kun ylioppilaskokeisiin luki niin puolet ajatuksista jo rupes tuleen ruotsiks, se oli mahtavaa! :-D

    • Tää on just se todellisuus, mitä ei haluta nähdä. Mäkin tiedän tosi monta, joilla on yo-hattu tai esim. tradenomiksi valmistuminen ollut vaakalaudalla jonkun ruotsinkurssin takia. Sen osaamisen tason kun vaan oletetaan nousevan joka vuosi. Lassenkin Laurean ruotsin kotitehtävät oli mun mielestä jo aikamoista tasoa vaativia, aivan liian vaikeita osaamiseen nähden.

      Se on kyllä tosi kivaa kun innostuu jostain kielestä! Niinkuin Lasse on nyt myöhemmällä iällä innostunut enemmän englannista (haluaa kuulemma jonkun kunnon aksentinkin, sitä tuskin täältä Saksasta saa x)

    • Hei, olet tosi poikkeus ruotsinkielisten keskuudessa. Olen tähän asti tavannut ruotsinkielisiä, jotka periaatteesta puolustavat pakkoruotsi, kun kerran heilläkin on pakkosuomi ja kun kerran maa on ”kaksikielinen”. He kokevat mielettömän loukkaavana huomautukset, että mannermaalla ruotsinkielisiä on alle 5%, joten ruotsinkieliset täällä lukisivat suomea vapaaehtoisestikin, mutta ruotsin pakolle taas ei ole perusteita, tai ettei muuallakaan lueta pakollisena ns. virallisia kieliä. Missään maailmassa ei ole pakkoruotsin kaltaista järjestelyä: kaikilla pakollinen pieni vähemmistökieli alakoulusta yliopistoon. Siis ajattele, mikä rakennelma!

      Itse heräsin tähän ongelmaan vasta oman lapsen opiskelun myötä. Kannan hankalan lukivaikeuden perintötekijää, joka näyttää ilmenevän vain miehissä. Poikani sai jo varhain diagnoosin oppimisvaikeudesta ja hänen opintiensä onkin ollut kivikkoinen. Yllätys minulle oli, että ruotsista on mahdoton saada vapautusta, vaikka periaatteessa lait sen sallivatkin. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla vapautuksen saa lähinnä, jos on täysin mukautettu eli lukee seiskalla vielä viidennen luokan oppikirjoja. Sen sijaan ne, jotka muuten pääsevät koulunsa läpi, eivät saa vapautusta. Eivät oppimisvaikeuden omaavat eivätkä maahanmuuttajat. Molemmille ryhmille pakkoruotsi on vielä järjettömämpää kuin muille. Ainoa syy, minkä olen ymmärtänyt tälle käytännölle on se, että jos näitä vapautuksia ryhdyttäisiin jakamaan, pakon perusteet murenisivat nopeasti. Nyt perusteena on se, ettei Suomessa voi valmistua mistään oppilaitoksesta mihinkään ammattiin ilman mittavia ruotsinopintoja.

      Voit arvata, kuinka paljon tukiopetusresursseja käytetään ruotsiin peruskoulussa ja miten paljon vanhemmat maksavat digimateriaaleja ja tukikursseja saadakseen lapsensa lukion läpi. Oma poikani kävi lukiossa jokaisen ruotsin kurssin vähintään kahdesti ja lopuksi joutui vaihtamaan lukiota, jotta sai ”huonommassa” lukiossa kurssinsa läpi suvaitsevaisemmassa hengessä. Heti lukion alussa hän vei diagnoosin mukanaan opolle ja hänelle sanottiin, ettei hänen vaikeutensa ruotsissa voi johtua oppimisvaikeudesta vaan asenneongelmasta. Aika paljon sanottu nuorelle miehelle, jolla on diagnoosipaperit kädessä. Mutta koulun linjaa ei voinut muuttaa, sillä se olisi taas aiheuttanut lumipalloefektin.

      Olen työssäni opettajana nähnyt vastaavia tapauksia ja näen edelleen. Oppilas, joka saa vaivalla vitosen peruskoulun ruotsista ei saa siitä koskaan vapautusta. Mutta tuo vitonen saa hänen laskemaan opiskelutavoitteitaan ja esim. välttämään lukiota. Ruotsinkieliset ovat profiloineet itsensä humaaneiksi ja suvaitsevaisiksi, siis suomenkielisiä paljon suvaitsevaisemmiksi – mutta he pitävät ehdottomasti kiinni pakkoruotsista ja näihin kertomiini ongelmiin on tullut vastaukseksi, ettei vammaisia voi kantaa loputtomiin ja että maahanmuuttajat nyt oppivat helposti vaikka kuinka monta kieltä. Pakkoruotsi on kuin uskonto, joka ajaa kaikkien järkiargumenttien ohi.

      Ruotsissa dysleksikko saa ilman muuta vapautuksen toisesta vieraasta kielestä, samoin maahanmuuttajataustainen. Ahvenanmaalta poistettiin pakkosuomi kymmenisen vuotta sitten, koska se söi nuorten muun kielitaidon. Missään ei akateemisilla nuorilla lueteta ”virkapakkovähemmistökieltä” eikä ylipäätään pakollisia kieliopintoja, ne räätälöidään opiskelijoiden todellisen tarpeen mukaan.

      Koska olet kiinnostunut aiheesta, halusin kertoa sinulle myös tämän: kyllä pakkoruotsista on haittaa, siitä on haittaa nimenomaan niille, jotka ovat opinnoissaan heikoimmilla ja joita muissa maissa tuetaan – meillä heille voidaan vain sanoa, että ”vai et opi ruotsia, oletpa laiska, asennevammainen – ja taidat olla tyhmäkin”.

      Pahoittelen kipakkaa sävyä. Olen joutunut tasapainoilemaan tämän pakkoruotsin kanssa niin työssä kuin lapseni kouluissa. Täysin käsittämätön tilanne – ja jatkuu, jatkuu – vielä lastenlapsilleniko?

    • ”Puhumattakaan siitä, että ruotsihan alotetaan 7. luokalla, jolloin yleensä murrosikä jyllää ja asennevammat on pahimmillaan. Nimimerkillä itseänikään ei ois vähempää voinu kiinnostaa joku ruotsin opiskelu yläasteella, ja siitäkös kärsin sitten lukiossa kun en osannut kunnolla edes numeroita… Varsinkin pojilla on tuntunu olevan yleinen ilmiö, että kun yläasteella ei oo ”homoruotsi” kiinnostanut, niin sit on oikeesti joutunut tekeen älyttömästi töitä lukiossa”

      Tämä ”murrosikä ja asennevamma”-heitto on mielestäni vaan tätä tyypillistä pakkoruotsia puolustelevaa ja sen kriitikoita leimaavaa retoriikkaa. Ideana on väittää että ne jotka pakkoruotsia kritisoivat, omaavat vain väärän ”asenteen” ja että ruotsia pitäisi aikaistaa jo ihan siksikin että saataisiin lapsille luotua se ”oikea asenne”. Kaikkein tökeröin muoto tästä on se, että suomenkieliset vanhemmat siirtäisivät lapsilleen ”vääriä asenteita” joten kyllä joku RKP ja kumppanit tietävät paremmin…

      Pojat usein painottuvat jonnekin muualle kuin kieliin, vaikkapa sitten matematiikkaan. Jossain HBL:n kommenttilootassa ihan rutiinilla solvataan juuri poikia jotka eivät ”halua opiskella kieliä”. Olisi kiva tietää että onko tämmöisten kommenttien kirjoittaja itse miten osaava juuri siinä ”pakkomatematiikassa” joka on myös ihan suosikkiheittojani…

  12. Pakkoruotsi on yksi asia ja virallinen kaksikielisyys toinen. En ymmärrä alkuunkaan miksi esim. kaksikieliset kyltitykset tulisi vaihtaa pois? Vai meinasitko että ruotsinkielisenemmistöisissä kunnissa voidaan sitten jatkossa mennä pelkällä ”bibliotekilla”?

    Mikä on muuten syynä sille että lähdetään Saksaan oppimaan englantia?

    • Haha :D Lassella ei Laureassa ollut kauheasti hyviä vaihtopaikkavaihtoehtoja. Me muutettiin tänne myös koiran kanssa, joten se piti huomioida. Ei tehnyt mieli 5 kuukaudeksi riskeerata lentokoneen ruumassa kuljetusta toiselle puolelle maapalloa + se olisi maksanut yli tonnin… Englannissa oli vain yksi vaihtopaikka ja kun googlattiin sitä, se oli pienempi kaupunki, jossa rikollisuuden taso oli yksi maan korkeimpia (siellä oli jotain ongelmia, mitä en nyt enää muista kun sivuutettiin se aika äkkiä). Ei näyttänyt kauhean kivalta paikalta. Olisiko siellä ollut toinenkin paikka, mikä oli ihan liian landella.

      Espanjat ja Portugalit piti rajata pois leishmanian takia. Parantumaton sairaus, joka tarttuu koiriin (ei rokotetta). Loiset pesivät sisäelimiin. Voi tartuua myös ihmiseen koirasta.

      Lassen englanti on täällä jo 1,5 kuukaudessa parantunut huomattavasti! Moni ei näytä tajuavan, että täälläkin opiskellaan englanniksi ja kaikki uudet ystävät puhuvat englantia.

      Sitten se kylttijuttu: Kyllä niissä vähemmistökunnissakin pitää osata suomea sen verran, että tietää mikä on ”kirjasto”…

    • ”Kyllä niissä vähemmistökunnissakin pitää osata suomea sen verran, että tietää mikä on ”kirjasto”…”

      That’s beside the point – miksi siellä lukisi kirjasto jos se kunnan enemmistölle on bibliotek?

      PS. Itse opiskelin Saksassa niin englanniksi kuin saksaksikin, mutta jos oikeasti haluaa hyötyä paikallisesta kieliympäristöstä niin kannattaisi kyllä opetella saksaa ihan vain yleisen kanssakäymisen ja kulttuurin omaksumisen nimissäkin.

    • Suomessa ylivoimaisesti puhutuin kieli on suomi, joten miksi pitäisi edes jaotella noin että missä pienessä kunnassa nyt sattuu olemaan ruotsinkielisiä niin pitäisi olla omat kyltit ruotsiksi? Yksinkertaisinta vaan kun kaikki suomeksi kun Suomessa ollaan. Ehkä ne suomenruotsalaisetkin sitten oppisivat suomea sen myötä! Kielethän ovat rikkaus, eikö. ;) Ja tuskin kellekään suomenruotsalaiselle on haittaa osata vähän suomea? ;) ja minulle on ainakin ollut Suomessa paljon hyötyä suomen osaamisesta. ;) Minusta suomi on myös helppo kieli. ;) Ja suomea osaamalla voi oppia sitten helposti muitakin kieliä, esim. viroa. ;) Miltäs nämä perustelut kuulosti?

    • Siksi pitäisi jaotella että kunnilla on itsemääräämisoikeus. Vertaa tilannetta siihen että Suomen valtio EU-jäsenenä ei enää saisi määritellä omaa kielipolitiikkaansa, vaan EU sanelisi että jatkossa kyltitykset on saksaksi ja ranskaksi (”EU:n ylivoimaisesti puhutuimmat kielet”).

      Mistä tällainen ”suomeksi kun Suomessa ollaan” kumpuaa? Todellisuudessa pelkkää suomen kieltä on maassamme puhuttu melko rajoitetusti. Suurimmat kaupungit ja kauppalat ovat aina olleet monikielisiä, ja esim. maamme kaksikieliset alueet ovat poikkeuksetta olleet ruotsinkielisiä alussa. Jotkut ovat sitä edelleen.

      Tuskin täällä kukaan on esittänytkään ettei suomen kieli pitäisi esiintyä ruotsin rinnalla myös ruotsinkielisellä alueella, mutta sinä itse asiassa esität että ruotsi pitäisi kokonaan korvata suomella?! Tuo on paitsi sairas 1930-lukulainen ajatus, mutta kertoo myös kovin vähäisestä ulkomaailman ymmärryksestä. Mitään rikkautta tuollaisesta ei kannata etsiä, sillä sitä ei yksinkertaisesti ole.

      PS. Suomenruotsalaiset osaavat keskimäärin ihan hyvin kieliä, myös suomea

    • No itse kyllä sanoisin että järkevästi organisoitu alueellinen malli on silti se ainoa oikea tapa hoitaa asia, jos kerta ollaan maassa joka halutaan pitää kaksikielisenä (mikä on siis oma kantani). Niillä alueillakin kuitenkin voitaneen huolehtia siitä, että joku 10 ruotsinkielistä jossain kylässä ei tee koko kunnasta joka asiassa kaksikielistä…

    • Yksi hyvä syy kutsua asioita vain yhdellä virallisella nimellä on turvallisuus. Esimerkiksi hätätilanteessa on selkeätä, että kyse on Kokkolan pääkirjastosta Isokadulla eikä Karlebyn huvudbibliotekistä Storgatanilla, tai jostain näiden sekoituksesta.

      Hyvä blogikirjoitus!

  13. Niiin kauan kuin tämä maa on kaksikielinen, olisi hyvä oppia molempia kieliä. Minun (olen suomenruotsalainen) oli pakko lukea suomea koulussa, eikä sen nimi ollut pakkosuomi, miksi ruotsinkieltä kutsutaan pakkoruotsiksi? Minulla ei ollut mitään suomenkieltä vastaan, sillä ilman sitä tässä maassa ei pärjää. Mutta tiedän, että suomenruotsalaisia jotka mielummin lukisi muita kieliä kuin suomea löytyy (mutta siitähän me ei edes keskustella). Olen itse pärjännyt todella hyvin sekä suomen-, englannin- että saksan kielellä joita olen opiskellut vain koulussa vaikka en ollenkaan ole kieli ihmisiä, joten en oikein näe miksi tunteja esim. englannin kielessä pitäisi lisätä. Minun kouluaikoinani on aina löytynyt mahdollisuus valita lisää näitä enemmän kiinnostavia tunteja, ja jos kiinnostusta oikeasti löytyy jotakin kohtaan, sen oppii. Tack och förlåt.

    • Ilman suomea on vaikea pärjätä Suomessa jossa yli 90% kansasta puhuu suomea. Muistathan miten pieni osa kansasta on teitä suomenruotsalaisia, muutama prosentti. Yli 90% kansasta siis joutuu pakosti opiskelemaan itselleenn hyödytöntä vähemmmistökieltä. Siksi puhutaan pakosta. Itsellä ei ollut mahdollisuutta valita esim. espanjaa kun oli jo paketti: pitkä matematiikka, fysiikka, kemia, pitkä saksa. Tunnit täysi lukiossa! Kun olisi ollut ruotsi pois niin olisin voinut lukea 5 kurssia jotain muuta hyödyllisempää kieltä.

    • HBL kirjoitti taannoin ruotsinkielisestä tytöstä, joka ”voitti dysleksian”. Nuoren dysleksia diagnosoitiin vasta lukiossa, vaikka lukeminen ja opiskelu oli ollut hänelle aina työlästä. Nyt hän oli lähdössä opiskelemaan matematiikkaa. Hienoa. Kiinnitin huomiota siihen, että hänen ainoa tappionsa kuitattiin näin luontevasti (käännetty ruotsista): X kertoo omistaneensa paljon aikaa koulutyölle yläkoulussa ja saaneensa keskihyvät arvosanat useimmissa aineissa, mutta yhdessä kohtaa hän joutui antamaan periksi – suomen kohdalla. ”Minä opin kieliopin mutten sanoja. Saatoin opiskella useita tunteja pientä sanakuulustelua varten mutta kuitenkin sain korkeintaan vitosen. Se tuntui turhalta. Niinpä valitsin pois suomen.”

      Näin kauniisti HBL kuvasi asiaa, kun kyseessä on ruotsinkielinen, joka ei opi suomea. Suomenkielinen, joka ei opi ruotsia, on sen sijaan tämän liturgian mukaan tyhmä, asennevammainen ja laiska!

    • Noh, ko. tapauksessahan ei lähtökohtaisesti ole kyse ruotsinkielisestä joka ei opi suomea, vaan dyslektikosta joka ei opi suomea. Et ehkä kuitenkaan halua asettaa suomenkielisiä ja muunkielisiä dyslektikoita samalle viivalle

    • Kyse oli ruotsinkielisestä dysleksikosta, joka ei oppinut suomea ja se hyväksyttiin. Suomenkielinen, joka ei opi ruotsia on kuitenkin liturgian ja kohtelun mukaan vain laiska, asenneongelmainen ja – tyhmä. Se on tarinan opetus, Jeeves.

    • Edelleen, ovatko ruotsinkielinen dyslektikko ja lukihäiriötön suomenkielinen samalla viivalla ja jotenkin verrannollisia? Onko suomenkielisellä per automatic jokin lukihäiriöön verrattava ominaisuus joka estää kielten oppimisen, siinä missä siihen ruotsinkielisen kohdalla vaadittaisiin diagnoosi dyslektiasta?

      Vähän epäilen, ja siksipä en oikein näe mitään järkeä esimerkissäsi.

    • Jeeves, mahdatko kommentoida jotain muuta kirjoitusta. Minä kirjoitin vain ja ainoastaan siitä, että meillä on maailmassa ainutkertainen pakkovähemmistökieli, josta ei saa vapautusta edes dysleksikko tai maahanmuuttaja, joiden eteen ei muualla asetella vastaavia esteitä. Meillä jopa hyväksytään se, että ruotsinkielinen ei opi suomea, mutta voi silti jatkaa yliopistolle opiskelemaan matematiikkaa – kun taas suomenkielinen tai uussuomalainen, joka ei ruotsia opi, ei vastaavaa siunausta saa.

    • Dyslektia voi siis antaa vapauden tietyistä velvoitteista, ok.
      Suomenkielisyys ei tätä samaa vapautta anna, sekin on ymmärretty.

      Mikä on tässä nyt se suurin ongelma? En mitenkään usko että suomenkielistä dyslektikkoa ja ruotsinkielistä dyslektikkoa kohdeltaisiin eri tavoin.

      PS. Ruotsi ei ole ”pakkovähemmistökieli” kun se ei ole maassamme vähemmistökieli alun perinkään.

    • Suomenkielinen dysleksikko ei ainakaan pääkaupunkiseudulla saa vapautusta ruotsista, ei liioin maahanmuuttajataustainen oppilas. Ruotsissa heidän ei tarvitsisi opiskella toista vierasta kieltä. Meillä nimittäin pakkoruotsi on ”oikeus”, myös niille, joille se aiheuttaa pelkästään isoja ongelmia ja on katkaista koulu-uran. – En minäkään uskoisi, jollen olisi todistanut tätä kohtelua monen kohdalla, valitettavasti siis myös oman poikani kohdalla.

      Ainoa syy on se, että mikäli vapautuksia annettaisiin, niitä jouduttaisiin antamaan niin monelle, että pakon peruste vesittyisi. Ainoastaan sillä pakko pysyy pystyssä, että se on ehdoton. Kukaan ei voi valmistua mistään, miltään tasolta, mihinkään ammattiin ilman mittavia ruotsinopintoja. Koska ruotsia ei käytännössä tarvita, tarvitaan ehdoton pakko.

    • ”Minun kouluaikoinani on aina löytynyt mahdollisuus valita lisää näitä enemmän kiinnostavia tunteja, ja jos kiinnostusta oikeasti löytyy jotakin kohtaan, sen oppii. Tack och förlåt.”

      Jos kiinnostusta oikeasti löytyy ruotsia kohtaan, sen oppii.

  14. Toivon, Aku, että kääntäisit alkuperäisen postauksesi ruotsiksi ja julkaisisit sen jossain ruotsinkielisellä puolella. Olisi niin tärkeää saada rikki ruotsinkielisen median hellimä karikatyyri, että pakkoruotsia kritisoivat vain perussuomalaiset ”rabiata svenskätare”.

    Olet rohkea, voisit antaa kasvot tavalliselle suvaitsevaiselle ihmisille, joka näkee, ettei pakkoruotsille ole perusteita.

    On aivan eri asia vaatia kielivapautta omille ja muiden lapsille – tämä ei vie keneltäkään mitään – kuin vaatia oman näkemykseen pohjaten pakollisia kieliopintoja muitten lapsille. Tämä jälkimmäinen näkemys vaatisi sellaisia perusteita, jotka olisivat myös muitten ymmärrettävissä. Pakkoruotsin kohdalla näin ei ole.

    Vapaaehtoinen ruotsi voisi olla vaikka ns. subjektiivinen oikeus, eli jokaisessa kunnassa olisi mahdollisuus opiskella ruotsia, jolloin kukaan halukas ei jäisi sitä paitsi, mutta muuten kieliopinnot olisivat valittavissa. Ahvenanmaalla valinnaiskielitarjottimella ovat rinnan suomi, saksa, ranska, espanja ja venäjä. Tämä sama tarjotin voisi toteutua ainakin suuremmissa mannermaan kunnissa, siten että suomen sijalla olisi ruotsi/suomi. Maaseutulukiot kehittävät jo tietokoneavusteista etäopetusta kielissä, se sopisi osin myös yläkouluihin.

    Mahdollisuuksia on.

  15. Mukavaa lukea tämmöisiäkin kantoja, jotka ovat itse asiassa jopa jotenkin ”kovempia” kuin omani. Ei niitä kylttejä tarvitse vain suomeksi olla ja niin pois päin, ne ovat niitä helppoja tapoja toteuttaa kaksikielisyyttä.

    Itseäni on aina nyppinyt nimenomaan vain se, että järkevä keskustelu on niin mahdotonta ja RKP ja kumppanit vain junttaavat omia näkemyksiään ihan miten vain lystäävät. Se on ihan uskomatonta ideologista ”spinniä” mitä sen ruotsin ympärille rakennellaan, ja sitten sitä pitää toteuttaa lainsäädännöllä ja pitää sen kaiken hyväksymistä jonkinlaisena moraalisena velvoitteena.

    Oma suhtautumiseni ruotsiin sinänsä on aika neutraali. Pakkoruotsin kannattajat vaan ovat aika tympeää sakkia.

  16. Kertauksena vielä pakkoruotsin määritelmä: ruotsi on ainoa pakollinen aine suomenkielisille peruskoulusta yliopistotasolle. Mitään todistusta yhdestäkään oppilaitoksesta ei saa ilman hyväksyttyjä pakkoruotsin opintoja.

  17. Mielenkiintoinen kirjoitus. Jäin vain miettimään tuota kun vertasit arvosanoja suomessa ja ruotsissa – jos luet suomea toisena kielenä, totta kai se on helpompaa suhteessa kuin millä tasolla luet ruotsia. Itsellä on ehkä sitten mennyt vähän päinvastoin – kirjoitin laudaturin keskipitkästä ruotsista ja äidinkielestä magnan, molemmissa tosin 9 arvosanoja. Ei noi arvosanat mun mielestä kerro mistään todellisesta osaamisesta, mutta sun kohdalla on aivan eri juttu kun _käytät_ suomea.

    Olen kannattanut aina pakkoruotsia, koska mun mielestä on arvokasta, että meillä on tällainen oma, pieni kansanosa, jolla on aivan oma kieli tai ainakin tapa puhua sitä. Johtuu tietysti eeehkä myös siitä että asuin muutaman vuoden Porvoossa ja opin siellä ”uudestaan” ruotsia, eli käyttämään sitä jotenkuten töissä. En tiedä mitä ne kyltit maksaa tuplana, mutta mun mielestä se oli hienoo et kaikki luki kahdella kielellä :D

    Tällä hetkellä oon vaihdossa Belgiassa. Ajattelin lähtiessä ”Jeeeee kivaa pääsen kaksikieliseen maahan ja voin kerrata ranskan taitoja ja opetella vähän hollantia ja tapaan paljon kaksikielisiä!”
    Mutta kun tää flanderilainen kaupunki Brugge ei ole Bryssel. Täällä ei ollu mulle tarjolla ranskaa, italiaa, hollantia ja espanjaa ja saksaakin muistaakseni kyllä. Osalla ihmisistä on vähän nuiva asenne ranskan kieleen. Wallonia (ransk.kieliset) ja Flanderi (hollanninkieliset) on vähän niinku viha-rakkaussuhteessa keskenään, ja nää 2 erikielistä, suht samankokoista aluetta muodostaa valtion nimeltä Belgia (tai no 58 % hollanninkielisiä, 31 % ranskankielisiä, Bryssel=kaksikielinen kaupunki=10% asukkaista ja sit vielä saksankielisiä 0,7%(. Mutta ennenkaikkea nää ihmiset on usein joko ”wallonian” tai ”flemish”. Oon miettiny, et miten yksinäistä noilla saksankielisillä on.. :D

    On ollu tosi mielenkiintoista nähdä vähän erilainen kaksikielinen maa. Täällä on myös niitä kahta kieltä puhuvia ihmisiä, mutta koska on omat alueet, niin pääosin ne valtakielet kuuluu missä niitä puhutaan. Kuulin joltain koulukaverilta, että ranska on hollanninkielisille pakollinen, mutta hollanti ei muka ranskankielisille, en oo yhtään varma että miten asia on oikeesti, mutta kuvaavaa on se, että valitettavasti kaikki ranskankieliset (joko Ranskasta tai Walloniasta) puhuu huonoo englantia – siis ihan itse pyytelevät sitä anteeksi, mutta wallonit osaa puhua ihan hyvin hollantia kuitenkin. En tiedä Suomesta montaa, jotka puhuis paremmin ruotsia kuin englantia :D

    Täällä on vähän samallalailla asetelma ollu noiden kielten välillä ku meillä: Belgia on kuulunu millon millekin naapurimaalle, ja esimerkiks ranska oli pitkään ainut virallinen kieli, ja se oli vähän epäterveellistä ehkä sodissa tai oikeudenkäynneissä ranskaa osaamattomille hollanninkielisille. Sillä noiden kielten välillä on sellainen pieni jännite historiasta, tosin onhan hollannin kielikin tullu vaan alankomaista, että en nyt tiiä mikä on sit ”belgialaisin” kieli.

    Kun tätä tilannetta vertaa Suomeen, niin alkaa ehkä hahmottuun, että jotenkin pakkoa ja ruotsia yhdessä on ehkä liikaa. Tai sit jos suomenruotsalaisia olis reippaasti enemmän, niin se ei ois niin paha :D

    Sitten tähän väliin puolustan sitä että haluaa oppia Englantia -> miksi et mene englanninkieliseen maahan?
    KOSKA. Mäkin opiskelen täällä englantia, mulla on ollu luennoimassa/opettamassa belgialaisten lisäksi puolalainen, kongolainen, britti, hollantilainen, suomalainen ja unkarilainen, kaikki siis englanniksi. Väitän, että tossa kehittyy ihan mukavasti käytännön kielitaito ja tietysti siinä, että meidän luokalla on espanjalaisia, portugalilaisia, walloni, ranskalaisia, turkkilainen, saksalainen ja hollantilaisia -> kyllä pääosin puhutaan englantia keskenään. Miksei kielitaito kehittyis tässä? Ei ehkä ääntämyksellisesti (paitsi että suurin osa opettajista puhuu erittäin hyvää englantia) mutta oppii myös puhumaan muiden kanssa joilla on omat korostukset ja aksentit.

    Mitähän vielä. Hollanti on kielenä ollut ihan kamala(n vaikea) aloittaa, mutta ruotsin kielestä on siinäkin aika paljon apua, monet sanat (valitettavasti ei suurin osa kuitenkaan) on hyvin samankaltaisia. Saksan osaamisesta olis varmasti myös mittavasti hyötyä…

    Oivoi mikä sanaoksennus. Noh, keskustelu aiheesta uudella näkökulmalla on erittäin tervetullutta, FÖRLÅT jos meni jonkun mielestä OT ja suvaitsevaista päivänjatkoa joka maahan! :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 1
Tykkää jutusta